Itä-Suomen etsikkoaika

Varapuhemies Seppo Kääriäinen käytti väkevän puheenvuoron tällä palstalla Itä-Suomen puolesta. Hän totesi huolestuneena, että alueen väkimäärä on samalla tasolla kuin sata vuotta sitten.

Saimaan kanava ja Savon rata olivat autonomian ajan järeitä aluekehityspäätöksiä. Ne yhdistivät alueemme Euroopan ja ennen kaikkea Pietarin markkinoihin. Viipuriin ja Laatokallekin oli vapaa yhteys. Viime vuosisadan alussa savolaiset ja karjalaiset menestyivätkin muita alueita paremmin.

Itä-Suomen onnettomuudeksi Venäjän vallankumous 1917 katkaisi kaupan ja lähes kaiken kanssakäymisen Pietarin kanssa. Viipurin menestys 1940 sinetöi epäonnen. Neuvostoliitto ja Stalinin politiikka koituivat näin koko itäisen Suomen kohtaloksi.

Itä-Suomi menetti Viipurissa luontaisen, vetovoimaisimman kasvukeskuksensa ja alkoi jäädä jälkeen muusta Suomesta. Yksikään kaupunki, ei Lappeenranta, Mikkeli eikä Kuopio tai Joensuu ole kyennyt nousemaan alueen kiistattomaksi veturiksi.

Itä-Suomi on monikeskuksinen. Se on monella tapaa viehättävää, mutta Tampereen, Oulun tai Turun tapaisen vahvan kaupungin puute ei voi olla heijastumatta koko alueen kehitykseen.

Jos päästää mielikuvituksensa lentoon, voi nähdä kuinka vaihtoehtoisessa historian kulussa Viipuri olisi nykyään maan kansainvälisin kaupunki, kooltaan lähes Helsingin veroinen.

Sen ansiosta Itä-Suomi olisi maan vauraimpia alueita, eikä anelisi EU-rahaa suhteelliseen köyhyyteensä vedoten.

Pidot eivät parane

Marraskuun tuoreet työllisyysluvut kertovat, että työllisten määrä oli muusta maasta poiketen kääntynyt laskuun Itä-Suomen läänissä. Vuoteen 2006 verrattuna töissä oli 10 000 henkilöä vähemmän. Ikääntyminen ja muuttotappio alkavat siis vaikuttaa yhä suuremmalla painolla.

Yritysten liikevaihdon kasvuprosentit viime vuodelta vetävät myös mietteliääksi. Pohjois- ja Etelä-Savo olivat kaksi hitaimmin kasvanutta maakuntaa ja Pohjois-Karjalakin oli häntäpäästä lukien sijalla neljä. Lappi oli Itä-Uudenmaan jälkeen kärjessä ja Kainuukin puolivälin paremmalla puolella.

Itä-Suomen tapauksessa pidot eivät parane väen vähetessä. Nuorisoikäluokka supistuu kolmanneksella jo ensi vuosikymmenellä. Osaavasta työvoimasta on jo nyt pulaa. Ellei tekijöitä löydy, alkavat investoinnitkin hiipua ja alenevaa kierrettä on vaikea pysäyttää. Olemme ikääntymisen etulinjassa.

Tarvitsemme paitsi lisää syntyvyyttä myös muuttoliikettä muualta maasta sekä työperäistä maahanmuuttoa etenkin lähialueilta. Työn tuottavuuden on samalla parannuttava, myös julkisella sektorilla. Lisäksi työttömien armeijasta kaikki työkykyiset on saatava takaisin töihin.

Se ei ole utopiaa. Uudellamaalla työllisyysaste on jo miltei 75 prosenttia eli lähes Tanskan luokkaa. Itä-Suomessa hädin tuskin ylitetään 60 prosentin raja työssäkäyntiastetta mitattaessa. Ryhdistäytymisvaraa siis on.

Hyviin uutisiin kuuluu vapaa-ajan kakkosasujien ja matkailijoiden määrän kasvu. Se näkyy esimerkiksi maakuntien osuuskauppojen ilahduttavina myyntilukuina. Yritysmaailmasta löytyy muitakin menestystarinoita.

Teknologiateollisuuden vientiyritykset pärjäävät, rakentaminen on vilkasta ja kauppakin investoi aika rohkeasti. Kuopion Tekniassa alkaa olla jo todellisen tiede- ja teknologiakeskuksen meininkiä.

Maakuntien käytössä on EU-rahaa alkaneella ohjelmakaudella satoja miljoonia. Sillä voisi olla oikein suunnattuna melkoinen vipuvaikutus.

Sanoista tekoihin

Savonlinnassa pohditaan olisiko ruoho vihreämpää naapurimaakunnan puolella kuin kotimaakunnassa.

Etelä-Karjalan maakuntaliitto liputtaa tiepiiripohjaisen maakuntajaon puolesta. Se tarkoittaisi Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon liittämistä yhteen vuoden 2013 tienoilla. Ministeri Mari Kiviniemen työryhmän ehdotukset aluehallintoremontista valmistuvat maaliskuussa.

Karttaharjoitusten ja rajojen siirtelyn sijasta tulisi kuitenkin ensiksi tarttua niihin tehtäviin, jotka auttaisivat Vuoksen vesistön maakuntia katkaisemaan alavireisen väestö- ja talouskehityksensä.

Ihmiset ja yritykset lopulta ratkaisevat kunkin alueen pärjäämisen. Silti ei kannata aliarvioida poliittisen päätöksenteon ja valintojen merkitystä. Oikea strategia oikeaan aikaan voi tuoda yllättävääkin menestystä. Vastaavasti väärät valinnat ja keskinäinen kyräily voi tuhota hyvätkin kasvunäkymät.

Pietarin ja Luoteis-Venäjän kasvun imussa koko Itä-Suomi voisi nousta uuteen kukoistukseen, jos osaisimme oikeasti tarttua mahdollisuuksiin.

Yksittäiset maakunnat ovat liian pieniä Pietarin todelliseksi kumppaniksi. Siksi Itä-Suomen tulisi toimia Euroopan neljänneksi suurimmassa kaupungissa yhdessä. Yhteinen yrityksiä palveleva edustusto voisi olla ensimmäinen askel.

Itä-Suomen yliopisto on oivallinen hanke. Maailmanluokan yliopisto voisi antaa tuntuvan kasvusysäyksen myös aluekehitykselle. En tunne Lappeenrannan poisjäännin syitä, mutta luontevinta kai olisi, että nimensä mukaisesti yliopisto kokoaisi koko itäisen Suomen tieteellisen potentiaalin.

Erikoissairaanhoidossa, ammattikorkeakoulujen kehittämisessä, liikennehankkeissa ja Saimaan matkailussa ja muussa elinkeinopolitiikassa olisi varmasti löydettävissä yhteisiä etuja ja todellisia synergiahyötyjä. Maakuntien kehitystä ja resursseja suuntaaviin yhteistyöasiakirjoihin voitaisiinkin jatkossa laatia yhdessä valmisteltu itäsuomalainen osio.

Itä-Suomi taantuu tai menestyy kokonaisuutena. Maakuntien yhteistyö ei nytkään ole huonoa. Se pitää kuitenkin nostaa uudelle, nykyistä paljon operatiivisemmalle tasolle.

Sanoista on siirryttävä tekoihin. Muutoin kaivattu ja tuiki tarpeellinen myönteinen käänne jää pelkäksi haaveeksi.

Kirjoittaja on Etelä-Savon maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.