Itä-Suomi ja Venäjä

Lähes koko itsenäisyytemme ajan Suomi on elänyt rajojensa suhteen epätasapainossa. Länsirajamme on ollut yksi vapaimmista ja helpoimmin ylitettävistä. Sen yli aatteet, tavarat ja ihmiset ovat kulkeneet viiveettä ja ilman mainittavia vaikeuksia. Lähes vuosisadan pitkä itärajamme on puolestaan ollut yksi maailman suljetuimmista ja tarkimmin vartioiduista rajoista. Todellinen idän ja lännen kohtauspaikka, välillä myös törmäyspaikka.

Valtioiden välisen rajan luonne muokkaa voimakkaasti sen lähialueiden elinkeinoja ja elämisen mahdollisuuksia. Suomen itäinen rajaseutu, Lapista Suomenlahteen, on harvaan asuttua, hiljaista ja hiipuvaa aluetta. Mutta niin ajat kuin rajatkin muuttavat luonnettaan.

Uusi Venäjä syntyi vasta parikymmentä vuotta sitten. Valtioiden historiassa se on lyhyt aika. Se on lyhyt aika myös siihen, mitä tulee vallankumouksen jälkeisen uuden yhteiskuntajärjestyksen luomiseen ja rakentamiseen.

Tässä valossa onkin hämmentävää, kuinka usein meillä kuulee epäiltävän Venäjän taloudellisia mahdollisuuksia ja moitittavan sen hidasta kehittymistä. Unohdamme, että viime vuosina Venäjän kansantuote on yleensä kasvanut nopeammin kuin omamme ja sen luonnonvarat ovat lähes mittaamattomat.

Suomalaisten suhde Venäjään on ymmärrettävästi edelleen voimakkaasti viime sotiemme historian ja Neuvostoliiton värittämä. Meidän on vaikea suhtautua normaalisti Venäjään. Suhtautumistamme hallitsee vuoroin perusteeton ylemmyydentunne, vuoroin jopa pelonsekainen epäily Venäjän tarkoitusperistä. Kumpikaan ei ole hyvä pohja yhteistyön kehittämiselle.

Katseet Pietariin On tullut aika suhtautua Venäjään kuin mihin tahansa meitä merkittävästi suurempaan valtioon. Meidän pitää arvioida sitä samoilla perusteilla kuin muita valtioita ja lausua siitä oma käsityksemme samoilla kriteereillä kuin muistakin naapureistamme.

Erityisesti venäläiset itse haluavat sitä ja se on ainut, joskin vähäinen tapa, jolla voimme vaikuttaa Venäjän kehitykseen.

Itä-Suomelle, koko Savo mukaan luettuna, uusi Venäjä on ainutlaatuinen ja merkittävä mahdollisuus. Venäjälle suuntautuva vienti, kahdensuuntainen matkailu ja monentasoinen yhteistyö tarjoavat epävarmuudestaan huolimatta ehkäpä kaikkein realistisimman mahdollisuuden kääntää Itä-Suomen elinkeinoelämä pysyvämpään nousuun.

Erityisesti kannattaa muistaa, että Pohjois-Euroopan ainoa todella kansainväliset mitat täyttävä metropolialue on Pietari.

Tutkijalle ja yliopistolaiselle Pietari on kiehtova paikka sekä historiansa että nykypäivänsä puolesta. Useimmat meistä tunnistavat nimeltä jonkin maailman tieteen eliittiin nousseen, Pietarissa työskennelleen tutkijan.

Esimerkkeinä historiasta nouskoot psykologi Ivan Pavlov koirineen ja kehitysbiologi Karl Ernst von Baer munasoluineen. Nykyisistä maailmanluokan tiedemiehistä tulee ensimmäisenä mieleen matematiikan tämän ajan "kuuma nimi" Grigori Perelman.

Tietämättömyyttä Itä-Suomen yliopisto on valinnut laaja-alaisen Venäjä-osaamisen yhdeksi voimakkaasti kehitettävistä alueista. Kun otamme huomioon maantieteellisen läheisyytemme, on tieteellinen ja koulutuksellinen yhteistyömme Pietarin alueen yliopistojen kanssa ollut toistaiseksi varsin vähäistä.

Tähän on monia syitä, joista yksi on meidän asenteellisuutemme ja tietämättömyytemme Venäjällä tapahtuvista muutoksista. Pietarin kehittymiselle ei Itä-Suomella ole juuri merkitystä. Itä-Suomen kehittymiselle on kuitenkin aivan kriittistä, mitä Pietarissa tapahtuu ja mihin Pietarin alueen kaupan, kulttuurin, tutkimuksen ja matkailun aktiviteetit suuntautuvat.

Itä-Suomen yliopisto pyrkii tulevaisuudessa vahvistamaan alueensa Venäjä- osaamista erityisesti substanssiosaamisen kautta. Haluamme kehittää yhteistyötä korkeatasoisten venäläisten tutkimuslaitosten kanssa alueilla, joissa itse olemme vahvoja.

Näin pystymme sekä antamaan että saamaan yhteistyöstä enemmän ja parhaimmillaan yhteistyö voi muodostua molempia osapuolia palkitsevaksi ja hyödyttäväksi toiminnaksi. Uskomme, että tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös yritysten väliselle yhteistyölle ja kaupalle.

Suoran yhteistyön lisäksi haluamme parantaa sekä opiskelijoidemme että työntekijöidemme venäjänkielen taitoa. Onkin ilahduttavaa, että molemmilla pääkampuksillamme venäjän kielen opintojen kysyntä tänä vuonna on selvästi ylittänyt odotuksemme.

Oppiin Pietariin Venäjällä on samoin kuin Suomessa meneillään yliopistouudistus. Sen myötä Moskovassa ja Pietarissa toimivat valtionyliopistot ovat saaneet erityisaseman ja huomattavasti vahvistuneen toimintarahoituksen. Tällä on suora vaikutus myös suomalaisten yliopistojen kansainvälistymispyrkimyksiin.

Pietarin valtionyliopiston tavoitteena on, että vuonna 2020 heidän opiskelijoistaan ja opettajistaan kolmasosa on ulkomaalaisia ja merkittävä osa opetuksesta tapahtuu englanninkielellä. Kovin kaukaa haettu ei ole ajatus, että vuonna 2020 merkittävä määrä suomalaisia nuoria opiskelee kansainvälisesti jo nyt hyvin tunnetussa Pietarin yliopistossa.

Vierailin viime joulun alla Pietarissa. Ensimmäinen miellyttävä kokemus oli matkateon helppous, jopa nautinnollisuus, uudella Allegro-junalla. Jos saadaan vielä varmistettua joustavat yhteydet Savon radalta, niin Pietariin on ajallisesti Kuopiosta suunnilleen sama matka kuin Helsinkiin. Lisäksi aina voi poiketa vanhassa kunnon Viipurissa.

Itä-Suomelle on seuraavina vuosikymmeninä avautumassa historiallinen mahdollisuus kehittyä vahvistuvan Pietarin imussa. Tämä edellyttää mahdollisimman avointa rajaa ja vilkasta rajan yli tapahtuvaa toimintaa niin kaupan kuin kulttuurinkin alueella. On aika unohtaa ennakkoluulot ja tarttua yhdessä päättäväisesti tähän tilaisuuteen.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori.