Itä-Suomi vaurastuu omaansa polttamalla

Itä-Suomen tulevaisuus ei ole vain Suomen valtiovallan hyvän tahdon tai Euroopan unionin ymmärtäväisen aluepolitiikan varassa. Erityisesti energiahuollossa viisi itäistä maakuntaa Pohjois- ja Etelä-Savo, Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Kainuu voivat vaurastua puhtaasti kotoisin konstein, jos ne jatkavat ennakkoluulottomasti uusiutuvan energian hyödyntämistä.

Itäisten maakuntien sukset ovat olleet monesti ristissä, kun jaettavana on ollut etupäässä niukkuutta. Energiapolitiikassa on kuitenkin harjoitettu ennakkoluulotonta yhteistyötä 1990-luvulta. Erityisesti Etelä-Savon maakuntaliiton suunnittelujohtaja Pekka Nikkilä herätti tuolloin laskelmillaan itäsuomalaiset huomaamaan, millaiset aarteet heillä on metsissään, jos puuta lähdetään hyödyntämään tosimielellä.

Ensialkuun monet epäilivät Nikkilän laskelmia, mutta onneksi löytyi myös niitä, jotka ottivat ne tosissaan. Sen tuloksena Itä-Suomi näyttää esimerkkiä koko valtakunnalle kotimaisen, uusiutuvan energian käytössä. Uusiutuvan osuus on idän viidessä maakunnassa noussut jo peräti 55 prosenttiin eli peräti kaksinkertaiseksi siihen nähden, että koko maassa jäädään vielä vain 28 prosenttiin.

Itäiset maakunnat ovat valmistelleet uuden bioenergiaohjelman, jossa tavoitteet viedään entistä pidemmälle. Ohjelman mukaan uusiutuvan osuus nostettaisiin vuoteen 2020 mennessä peräti 78 prosenttiin. Päämäärä on haastava, mutta ruhtinaallinen on myös palkinto, jos tavoitteet toteutuvat. Korvaamalla muualla tuotetun energian omien maakuntien uusiutuvilla energiamuodoilla maakunnat tienaavat jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Bioenergiaohjelman laatijain mukaan Itä-Suomi on erityisesti "metsäenergian raaka-ainepankki". Metsäntutkimuslaitos Metla on laskenut, että alueen metsäenergiavarat ovat peräti kolmannes koko maan korjuumahdollisuuksista. Nyt noista varoista on käytössä vain viidennes. Itäsuomalaisesta puusta tehtyjä pellettejä viedään jo nyt jonkin verran muihin pohjoismaihin, mutta kehittämällä pellettitekniikkaa edelleen Itä-Suomesta saattaisi tulla eräänlainen "bioajan öljyvaltio".

Vesivoiman tuotantoa ei Itä-Suomessa voi juuri lisätä, ja tuulivoimankin hyödyntäminen on rajallista. Mutta erityisesti Pohjois-Savossa on saatavissa uusiutuvaa energiaa esimerkiksi karjanlannasta, jota tulee maito- ja mullitiloilta valtaisat määrät vuodessa. Jos kaikki lanta kyettäisiin muuttamaan biokaasuksi, se riittäisi pyörittämään koko maakunnan tieliikennettä läpi vuoden.

Kuopion kaupungin Haapaniemen voimaloiden uudistaminen antaa vankan pohjan kotoisen uusiutuvan energian hyödyntämiselle. Toinen suuri hanke on vireillä Kainuussa Talvivaaran kaivoksella. Jos ja kun nikkelikaivos saa rinnalleen jalostamon, se vaatii toimiakseen runsaasti energiaa. Kaivosyhtiö on mukana myös atomivoimahankkeissa, mutta koko Itä-Suomen etu olisi, jos sähkö tuotettaisiin alueen omalla puulla ja turpeella.

Takavuosilta tuttu iskulause "puulla parempiin päiviin" ei ole Itä-Suomessa menneisyyttä, vaan mitä suuremmassa määrin tulevaisuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.