Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsevat kaivoksensa

Julkinen voimainkoettelu Talvivaaran kaivoksesta ei ota loppuakseen, vaikka kaivosyhtiö on ikävien ympäristövahinkojen paljastuttua yrittänyt parantaa tapansa. Tuorein käänne on, kun nelisen tuhatta ihmistä vaatii yksiselitteisesti kaivostoiminnan lopettamista.

Kansalaisadressin allekirjoittajien joukossa on myös runsaasti savolaisia, koska osa kaivoksen jätevesistä kulkeutuu Kallaveden reitille ja sitä kautta Vuoksen vesistöön. Runsassateinen kesä on laimentanut päästöjä, mutta viime aikoina on saatu jo todisteita, miten Sotkamosta lähteneet kemikaalit ovat laskeutumassa jo Kuopion korkeudelle.

Neljä tuhatta ihmistä on sinällään iso määrä, mutta edelleenkin vain murto-osa kainuulaisista tai pohjoissavolaisista. Vihreitä edustava ympäristöministeri Ville Niinistö on liittynyt Talvivaaran arvostelijoihin, mutta ei puoluekannastaan huolimatta ole kuitenkaan vaatinut kaivoksen totaalista sulkemista.

Nikkeliä louhivasta Talvivaarasta piti tulla uusi kultaa jauhava sampo Kainuun, Ylä-Savon ja Ylä-Karjalan väestökadosta ja työttömyydestä kärsivälle väestölle. Pitkään jatkuneitten ympäristöongelmien vuoksi kaivoksesta on tullut koko kansan mielikuvissa nyt pelottava mörkö, joka tuhoaa kaiken alleen jäävän elollisen.

Kumpikaan mielikuva – ei sampo eikä mörkö – vastaa sellaisenaan todellisuutta. Kaikki ymmärtävät, että Talvivaaran kaltainen massiivinen avokaivos muuttaa olennaisesti kainuulaista maisemaa. Samaan aikaan kaivos tuo kuitenkin työtä sadoille ja taas sadoille itäsuomalaisille ja heidän koneilleen.

Jos Talvivaaran tilalle olisi tulossa pilvin pimein uusia, saasteettomia yrityksiä etelästä tai jostain muualta, voisi ehkä ajatellakin kaivoksen sulkemista. Mutta entäpä nyt, kun teolliset työpaikat katoavat Itä- ja Pohjois-Suomesta yhtä lailla kuin myös muualta maasta huikeaa vauhtia?

Toisaalta voi kysyä myös, onko Suomen valtio ja yhteiskunta ylipäätään valmis mitätöimään kertapäätöksellä ne miljardi-investoinnit, jotka Talvivaaraan on vuosien saatossa tehty? Kuka korjaisi jäljet, jos kaivosyhtiö pakotettaisiin lain voimalla lähtemään Kainuusta?

Euroissa laskien Talvivaaran sulkeminen maksaisi todennäköisesti monin verroin enemmän kuin ne joilla tehostetaan ympäristönsuojelua ja varmistetaan näin kaivostoiminnan jatkuminen. Itäinen ja pohjoinen Suomi tarvitsevat kaivoksensa, koska ne ovat se teollisuudenala, jota ei voi siirtää maakunnista eteläiseen Suomeen, Kiinaan tai vielä kauemmaksi.

Talvivaaran ympäristöongelmien juuret ovat kaivoksen käyttämässä uusimuotoisessa biologisessa rikastusmenetelmässä. Tapa, joka saattoi näyttäytyä verrattomana insinöörien teoreettisissa laskelmissa, ei toiminutkaan käytännössä suunnitellulla tavalla.

Suomalaiset ovat kerskuneet kautta aikain insinööritaidoillaan. Talvivaarassa jos missä on nyt näytön paikka taitajille. Valtio yhtenä isona omistajana antakoon siihen tukensa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Iskut kiirehtivät irtautumista fossiilisista polttoaineista

Uskon ja tieteiden maailmat

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Tietokoneen naispioneerit

Internetin flunssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.