Itämeren jakolinja johtaa lopultakin toimenpiteisiin

Torstaina julkistetun ensimmäisen puolustuspoliittisen selonteon viesti on selvä. Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut Suomen uhkavalikkoon ja siihen on jälleen varauduttava.

Historia on siis tullut takaisin, vaan ei sentään entisenlaisena. Kuten puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi, Suomen sotilaallinen toimintaympäristö ja geostrateginen asema ovat muuttuneet.

Ministeri viitannee siihen, että Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen asetelma muuttui peruuttamattomasti, kun Baltian maat hyväksyttiin sekä Euroopan unionin että Naton jäseniksi vuonna 2004. Silloin Itämeren rantaviivaa siirtyi runsaasti pois Venäjän kontrollista Naton suojiin. Siihen saakka Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuutta oli usein perusteltu Itämeren alueen vakauden säilyttämisellä. Viron, Latvian ja Liettuan päästyä Natoon tuolta perustelulta putosi pohja pois.

Suomessa ei tehty Baltian maiden Nato-jäsenyyksistä johtopäätöksiä, vaan päinvastoin tuudittauduttiin naiiviin ajatukseen syvästä rauhantilasta, joka on ikään kuin pysyvästi vakaa. Niin vakaa, että puolustusmenoista oli mahdollista tinkiä. Niin vakaa, että sodanajan joukkojen määrää oli mahdollista supistaa vielä viisi vuotta sitten 350 000:sta 230 000:een.

Kun Venäjä valtasi Krimin ja käynnisti Itä-Ukrainan konfliktin, Venäjän aikeet tulivat selviksi. Itänaapuri osoitti haluavansa olla suurvalta tai ainakin näyttää siltä. Se herätti Suomen. Nyt sodanajan joukkoja on siis tarkoitus kasvattaa. 50 000 lisää ei merkitse vielä paluuta vanhaan, mutta suurta muutosta joka tapauksessa. Reserviläisjoukkojakin suurempi merkitys on puolustusselonteon arviolla puolustusmäärärahojen kasvattamistarpeesta. Joka vuosi lisää 55 miljoonaa euroa puolustusvalmiuteen ja materiaali-investointeihin ensin tänä vuonna 80 miljoonaa euroa ja 150 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2020 mennessä ja siitä eteenpäin. Jo viidessä vuodessa summista kertyy vajaa 900 miljoonaa euroa. Muutakin tapahtuu. Meripuolustukseen ostettavat uudet alukset ja peruskorjattavat vanhat tietävät 1,2 miljardin euron menoerää. Monitoimihävittäjät maksavat puolestaan jopa kymmenen miljardia euroa.

Maanpuolustuksen muotojen moninaisuudesta todistaa muun muassa se, että Puolustusvoimien kansliapäällikkö Jukka Juusti allekirjoitti Suomen ja Naton välisen kyberpuolustusta koskevan poliittisen puitejärjestelyn juuri torstaina Brysselissä.

Paljon puhuttu Nato-optio on puolustusselonteossa mainittu, vaikka jäsenyyden haku näyttää juuri nyt houreiselta haaveelta. Takinkäännöksen Nato-asiassa on tehnyt esimerkiksi tohtori Jukka Tarkka, joka arvioi Ylen aamutelevision haastattelussa keskiviikkona, että jos valtiojohto neuvottelisi jäsenyyssopimuksen Natoon liittymiseksi ja kansanäänestys hylkäisi sen, Suomi olisi sen jälkeen turvallisuuspoliittisessa mielessä banaanitasavalta.

Kun Natoon ei siis liitytä, on hakeuduttava Ruotsin kylkeen. Vielä Suomi on siihen hyvin kelvannut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Asuntovelallisella on nyt kissanpäivät

Ensimmäisen ja viimeisen välissä

Lapinlahden hieno perinne ansaitsee katsojien tuen

KHO:n katselmus Kuopiossa on paikallaan

Ikäihminen, ota loppukiri ja nauti!

Virheeni tekevät minusta minut – "10 000 tapaa, jotka eivät toimi"

Kuopion keskustan ilme kirkastuu nopeasti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.