Itämeri on mahdollisuus

EU:n komissio julkisti 10.6.2009 uuden Itämeri-strategiansa Brysselissä. Tarkennettu strategia ja toimintasuunnitelma on tarkoitettu erityisesti kahdeksalle Itämereen rajoittuvalle jäsenmaalle. Luonnollisesti myös Venäjä on merkittävä kumppani monissa hankkeissa alueella.

Mitä ohjelma merkitsee alueille, sitä kuulemaan oli kokoontunut yli 200 alueiden edustajaa 24.6.2009 Brysseliin. Itselleni muodostui selkeä vastaus. Nyt on aika Pohjois-Savon ja Itä-Suomen herätä.

Tavoitteiden saavuttaminen avaa meille runsaasti uusia mahdollisuuksia. Itämeri on meidänkin meremme, ja mahdollisuus liiketoiminnan ja osaamisen kasvattamiseksi ja kiihdyttämiseksi Pohjois-Savossa.

Itämeri-ohjelma ei ole tarkoitettu vain Itämereen rajoittuvien kahdeksan valtion ja Venäjän rannikkokaupunkien ja maakuntien parhaaksi. Noin on paljolti tähän saakka ajateltu ja toimittu. Samoin ovat ohjautuneet resurssit.

Toimintatapaa on tuettu Suomessa niin ministeriöiden toimesta kuin toisaalta olemme olleet välinpitämättömiä Itä-Suomessa. Suomesta ovat profiloituneet erityisesti Turku, Helsinki sekä Itä-Uusimaa alueina lähinnä vesiensuojelu-, sekä liikennekysymyksissä.

Toiseksi, ohjelmahankkeisiin lähivuosina panostettavat ainakin 50 miljardia euroa eivät uppoa konkreettisesti Itämereen. Kaikkinainen suojelu ja turvallisuuden lisääminen tukevat tutkimusta, innovaatioita ja työpaikkoja.

Uudistettu strategia rakentuu neljälle pääpilarille. Niistä ensimmäinen on Itämeren alueen kestävän kehityksen tukeminen. Se vaatii toteutuksen tasolla lukuisia toimenpiteitä vesistön tilaan.

Lisäksi se vaatii yhdyskuntien, teollisuuden ja maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentämistä, laivaliikenteen parempaa puhtautta sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamista Itämeren alueella.

Kaikki tämä tarjoaa ympäristöalan kehittymiselle Pohjois-Savossa uusia mahdollisuuksia.

Kasvuun pyritään

Itämeri-ohjelmalla pyritään myös alueen maiden taloudellisen kasvun ja kehityksen vauhdittamiseen.

Tavoite on strategian toinen pilari.

Kolmas pilari on Itämeren alueen hyvä saavutettavuus, joka tarkoittaa eri liikennemuotojen toimivuuden kehittämistä. Hyvä saavutettavuus tukee alueen vetovoimaisuutta ihmisille ja investoinneille.

Neljäs pilari on alueen kaikkinainen turvallisuus; maalla, merellä, rajoilla sekä asuinympäristön laatuna.

Moni alue ja valtio haluaisi nostaa taloudellisen kasvun pilarin ja ohjelmapolitiikan aivan ensimmäiseksi. Siitä tullaan keskustelemaan voimakkaasti käynnistyneessä noin kolmen kuukauden mittaisessa strategian arviointivaiheessa ennen strategian lopullista hyväksyntää lokakuussa.

Taloudellista kasvua ja kehitystä tuetaan tukemalla yrittäjyyttä, panostamalla tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin.

Käsitteet ovat tuttuja aiemmasta ohjelmatyöstä, mutta nyt mahdollisuuksia on avoinna entistä voimakkaammin pilareiden painopistealoilla.

Aluepolitiikasta vastaava komissaari Danuta Hubner kertoi merkittävimmän uutisen vastatessaan hänelle esitettyihin kysymyksiin. Hubner ennakoi, että Itämeri-ohjelman kaltaiset makro-, tai suuralueet tulevat jatkossa korostumaan EU:n aluepolitiikassa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi Pohjanmeren, Alppien tai Välimeren saarien makroalueet.

Komissio pyrkii rajaamaan ohjelma-alueiden määrää ja vastaavasti luomaan suurempia, vaikuttavampia yhteistyön alueita sekä isoja, harvempia "muutosvipuja" eli pilareita vauhdittamaan usean maan kehitystä. Jäsenvaltioiden toivotaan sitoutuvan ja panostavan näihin pilareihin.

Makroaluepolitiikan voimistuminen EU-komission aluepolitiikassa luo meille Itä- ja Pohjois-Suomessa uuden haasteen, kun parhaillaan pyrimme vaikuttamaan vuoden 2013 jälkeiseen aluepolitiikkaan. Hubnerin näkemys on yleisempi komissiossa, johon suuntaan meitä "juahatellaan" niin Itämeri-ohjelman toteuttamisessa kuin päättyvän ohjelmakauden jälkeisessä, 2013-aluepolitiikassa.

Ratkaiseva linjaus

Professori Esko Antola käytti strategian esittelytilaisuudessa Brysselissä kriittisen kommenttipuheenvuoron. Hänen näkemyksensä on, että ohjelman toteutuksen heikoin lenkki on toistaiseksi ollut jäsenvaltiot.

Ohjelmalle ei ole luvattu uutta lisärahaa, vaan se tulee osoittaa. On priorisoitava olevista kehyksistä.

Monessa maassa ja alueella valtaosa ohjelmarahoituksesta on jo sidottu eri tarkoituksiin.

Antolan mukaan ohjelmassa on lisäksi - neljän peruspilarin alapuolella - toteutuksen tasolla vaarana ns. joulukuusi-ilmiö.

Jokainen tahtoo tehdä oman näköistään Itämeri-ohjelmatyötä.

Alueiden edustajat eivät kaikilta osin jakaneet professori Antolan epäilyjä.

Alueilla uskottiin pystyttävän rahoituksen uudelleen kohdentamiseen erityisesti silloin kun sen hyöty esimerkiksi alueen kilpailukyvyn kehittymiselle on ilmeinen. Tuota tavoitetta on syytä ajaa välittömästi takaa myös Pohjois-Savossa. Joillakin yrityksillämme on jo Itämeri-ohjelmaan sopivaa ja sitä kautta edelleen vahvistettavaa liiketoiminta-, ja tutkimusyhteistyötä.

Nyt on mahdollista lokakuuhun 2009 saakka vaikuttaa suoraan alueilta ja erityisesti Suomen virallisten puheenvuorojen kautta Itämeri-ohjelman painotuksiin.

Itämeri-ohjelmalle ei tulla perustamaan uutta raskasta hallintoa komission tai jäsenmaiden tasolla vaan komissio koordinoi strategiaa, tarkentaa painopisteitä tarvittaessa ja arvioi toteutusta säännöllisesti. Maakunnissa on myös toimivat hallintorakenteet.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.