Itsenäisyys loi haaveitakin paremman Suomen

Monet siniristiliput ovat liehuneet valaistuina läpi yön aattoillasta asti ja liehuvat yhä tänään iltamyöhään Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Merkkivuoden vietto on herättänyt maailmanlaajuistakin huomiota. Patsaita ja monumentteja on valaistu sinivalkoisiksi. On nähty ja kuultu monenlaisia onnitteluja, ja onpa jopa lahjoja muutamilta mailta saatu. Venäjän virallista ja selväsanaista onnittelua odotettiin jo presidentti Vladimir Putinin vierailun yhtey­dessä heinäkuussa, mutta vasta tiistaina onnittelukirje lopulta saapui. Ikävän sivumaun onnitteluun toi tosin kaksi seikkaa. Ensinnäkin uutinen, että venäläisen ilma-aluksen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa juuri tiistaiaamuna ja toiseksi se, että onnittelukirjeen sisältöä ei julkistettu.

Matka tähän päivään on ollut monivaiheinen ja sataa vuotta paljon pidempi. Uutta huomenta alettiin tosissaan haaveilla 1800-luvun alkuvuosikymmeniltä lähtien autonomisessa suuriruhtinaskunnassa, missä talous ja kulttuuri saattoivat kehittyä enimmäkseen rauhassa yli sadan vuoden ajan Krimin sotaa lukuunottamatta. Kansallisromantiikka ja kansallisvaltioaate valtasivat Suomen, mikä oli osa kansainvälistä aatevirtausta. Syntyi ihanne suomalaisuudesta. Yksi keskeisistä ihanteiden sanoittajista oli Johan Ludvig Runeberg, jonka vuonna 1848 ruotsiksi laatima runo Maamme vakiintui vähitellen rakastetuksi kansallislauluksi. On vain ilo, että toisen säkeistön synkkä ennustus Suomen jäämisestä köyhäksi ei toteutunut.

Autonominen Suomi sai oman rahan, markan, vuonna 1860. Suomen kielen asema virallistui 1863. Mutta itsenäisyys eli oikeus päättää omista asioistaan puuttui. Lopulta Venäjän vallankumouksen keskellä Suomi sai itsenäisyyden, jota piti puolustaa ensin sisällissodassa ja sen jälkeen vielä vuosina 1939-1945 talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa.

Tämän päivän Suomessa itsenäisyydestä vallitsee erilaisia näkemyksiä. Joku sanoo, että itsenäisyys meni, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi tai silloin kun markka vaihtui euroon. Joku toinen katsoo Suomen olevan nyt itsenäisempi kuin koskaan, kun EU:n jäsenmaana Suomi on selkeästi osa läntistä maailmaa, jossa oikeus­valtioperiaate on voimissaan.

Perustuslaissa itsenäisyys on määritelty mainiosti: Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Suvereniteetti, itsenäisyys, merkitsee siis demokraattisessa Suomessa sitä, että kansalla on vapaus päättää lopullisesti kaikista omista asioistaan. EU-jäsenyys tai jäsenyys rahaliitossa eivät poista tai vähennä Suomen itsenäisyyttä. Ne ovat vain suvereniteetin käytännön ilmenemismuotoja.

Suomen tarina on ihme. Nykyisen kaltaista Suomea eivät edes optimistisimmat itsenäisyysihmiset olisi osanneet kuvitella. Alistetusta asemasta ja köyhyydestä maailman eturivin maaksi on saavutus, jota sopii tänään ihastella ja juhlia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vaka vanha Matti Vanhanen

Suomalaisella matkailulla on näytön paikka

Neljä metriä on liian vähän, kun viuhtojia on paljon

Haaviston poliittista luottamusta koetellaan

Kun Rautalampi tonttejaan pierulla myi

Jalkapannat hiertävät hallitustaipaleella

Puolueissa on viimein katsottava peiliin

Sisäisen linnakkeen vangit

Seksilakeja kiristettävä pulmista huolimatta

Politiikassa aika on hyvin suhteellista

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.