Järki käteen haja-asutusalueiden jätevesihuollossa

Haja-asutuksen jätevesiasiat herättävät keskustelua. Viimeksi maanantaina 30. kesäkuuta Savon Sanomat uutisoi laajasti Suonenjoen Lempyyn alueen yhteisviemäröinnistä. Jutussa todettiin muun ohella, että viemäröinti olisi edullinen tapa hoitaa jätevesiasetuksesta johtuvat velvoitteet.

Mitä tarkoittaa hankkeen edullisuus, jos pääosin lainarahalla toteutettavan hankkeen liittymiskustannus on 5 000 euroa?

Itse liittymähinta toki vastaa kiinteistökohtaista fosforinpoistolla tehostetun järjestelmän rakentamiskustannusta. Yhteisviemäröintihankkeesta aiheutuvat kustannukset eivät kuitenkaan rajoitu tähän, vaan jo investointivaiheen rakentamiskustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

Lainoitettava osa kerätään käyttäjiltä melko korkeina vuosimaksuina tai yksikkötaksalla. Pelkästään vuotuiset korkokustannukset muodostuvat huomattavan suuriksi. Tämän lisäksi käyttäjiltä perittävien maksujen on katettava kaikki laitoksen käyttö- ja kunnossapitokustannukset.

Haja-asutuksen viemäröintihankkeissa käytetään paineviemäröintitekniikkaa. Vanhetessaan tällaisen järjestelmän laitteet ja rakenteet vaativat yhä enenevässä määrin huoltoa.

Mikään tekninen laite ei kestä ikuisesti. Pitkällä aikajänteellä verkostovuodotkin ovat todennäköisiä ja niiden paikantaminen on hyvin vaikeaa. Myös kiinteistöjen huoltovastuulle jäävä kiinteistöpumppaamo vaatii aika ajoin saneerausta.

Jotta hankkeiden edullisuudesta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä, olisi ensin perehdyttävä rakentamisesta, käyttämisestä ja ylläpitämisestä aiheutuviin kaikkiin kustannuksiin ja myös järjestelmän huoltovarmuuteen.

Suojeluhyöty jää vähäiseksi

Haja-asutusalueiden viemäröintihankkeista saatava vesiensuojeluhyöty on lopulta melko vähäinen, eikä jätevesihuollon laajamittainen keskittäminen johda pelkästään myönteisiin vaikutuksiin ympäristössämme.

Jätevesiverkostojen ulottaminen maaseutualueille on jo itsessään energiaintensiivistä toimintaa. Lisäksi se ohjaa rakentamispainetta viemäröidyille alueille, mikä johtaa yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen. Yhdyskuntien maankäytön yleisenä pyrkimyksenä tulisi päinvastoin olla yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.

Vastakkaisista väittämistä huolimatta kiinteistökohtaisen järjestelmän rakentamisesta ja ylläpitämisestä muodostuu koko elinkaarensa aikana alhaisemmat investointi- ja käyttökustannukset kuin haja-asutuksen viemäröinnistä.

Kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnitteleminen ja rakentaminen ei myöskään ole ylipääsemätön tehtävä. Toimintavarmaa koeteltua tekniikkaa edustaa esimerkiksi maasuodattamo, kun se suunnitellaan ja toteutetaan huolella. Myös valtaosa markkinoilla olevista pienpuhdistamoista on toimintavarmoja ja käyttökustannustensa puolesta edullisia.

Sääntely kääntyi päälaelleen

Entä mitä ovat ne paljon puhutut haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevat kohtuuttomat viranomaisvaatimukset?

Vaatimukset perustuvat ympäristönsuojelulakiin, joka kyllä sinänsä sisältää ympäristönsuojelullisten vaatimusten kohtuullisuuteen tähtäävät säännökset. Sen nojalla annetussa haja-asutusalueiden jätevesiä koskevassa asetuksessa kohtuullisuuden sääntely vain on kääntynyt päälaelleen.

Valtioneuvoston jätevesiasetuksen yleiset käsittelyvaatimukset sellaisenaan sovellettuina tulisivat useissa yksittäistapauksissa johtamaan perusteettoman tiukalta tuntuvaan sääntelyyn. Tässä on kuitenkin syytä muistaa ikiaikainen oikeusohje, jonka mukaan se mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan. Myös lakia alempiasteisen asetuksen tulkinnan on tietysti heijasteltava yleistä vaatimustasoa, eikä olla tätä tiukempi.

Haja-asutuksen jätevesiasetukseen sisältyykin mahdollisuus käsittelyvaatimusten kohtuullistamiseksi paikallisista lähtökohdista.

Kunta voi antaa jätevesien käsittelyä koskevia ympäristönsuojelumääräyksiä ja saattaa rajatuilla alueilla voimaan asetuksen lievennetyt vaatimukset silloin, kun niiden antaminen on alueen ja vastaanottavan vesistön ominaispiirteet huomioon ottaen mahdollista.

Lievennetyt vaatimukset mahdollistavat jätevesien kiinteistökohtaisen käsittelyn ilman suuria investointeja, imeyttämällä saostuskaivoissa esikäsitelty vesi maaperään. Merkille pantavaa on, että vaatimusten lieventäminen on kunnallisen itsehallinnon alaan kuuluva mahdollisuus, eikä siihen ryhtyminen ole ympäristönsuojeluviranomaisten vallassa.

Suonenjoki ja Kuopio ovat jo lieventäneet

Ainakin Kuopion ja Suonenjoen kaupunkien valtuustot ovat jo vahvistaneet jätevesiasetuksen lievennettyjä vaatimuksia koskevat ympäristönsuojelumääräykset kaupunkien alueilla lukuun ottamatta ns. herkiksi alueiksi määriteltyjä alueita.

Kuopion ympäristönsuojelumääräykset tosin ovat parhaillaan valitusasteen käsiteltävinä sen ratkaisemiseksi, voidaanko ympäristönsuojelumääräysten soveltaminen rajoittaa koskemaan vain yli 5 000 neliön rakennuspaikkoja.

Tasapuolinen kohtelu

Käsitykseni mukaan näin ei voida menetellä, vaan kaikkia alueen rakennuspaikkoja on kohdeltava vesiensuojeluvaatimusten suhteen yhtäläisesti. Tätä suurempien tonttien haltijat voinevat joka tapauksessa suhtautua melko rauhallisesti tuleviin jätevesiasetuksen toimeenpanosta johtuviin tehostamistarpeisiin.

Kun kiinteistön jätevesijärjestelmä uudistetaan, järjestelmän rakentamisen hyväksyy rakennuslupaviranomainen. Lopulliset rakentamisvaatimukset selviävät vasta tässä yhteydessä.

Ennen viemäriin liittymistä tai jätevesien käsittelyjärjestelmän saneeraamissuunnitelman tekemistä kannattaa todellisten kustannustasojen vertailun ohella selvittää myös omaa rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset. Lisäksi, jos kunta ei ole vielä muutoin ryhtynyt toimeen, voivat kuntalaisetkin synnyttää keskustelua siitä, voisiko oma kunta määrätä lievennettyjen vaatimuksien soveltamisesta alueellaan.

Elämä maaseudulla saattaa hyvinkin jatkua ilman suurta myllerrystä.

Kirjoittaja on kuopiolainen ympäristötekniikan diplomi-insinööri.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.