Jätevesiasiat on aika saattaa asetuksen mukaisiksi

Lokakuun loppu lähestyy ja samalla lähestyy se hetki, kun jätevesiasioiden pitää olla viimeistään kunnossa hajajätevesiasetuksen mukaisesti. Pohjavesialueella tai enintään sadan metrin päässä vesistöstä olevilla kiinteistöillä on huolehdittava, että jätevedet käsitellään hyväksi havaituin ja testatuin puhdistusmenetelmin niin, että orgaanisesta aineksesta vähintään 80 prosenttia puhdistetaan pois, kokonaisfosforista vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypestä vähintään 30 prosenttia.

Asetus ei koske sellaisia kiinteistöjä, joissa on kantovesi ja kuivakäymälä tai jotka on liitetty viemäriverkostoon.

Uudistuksesta voi aiheellisesti sanoa, että lopultakin määräaika koittaa. Alunperin hajajätevesiasetus tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Se sai kutsumanimekseen paskalaki, eikä nimellä viitattu pelkästään asetuksen tarkoitukseen vaan myös lain huonouteen.

Asetuksen valmistelutyö onkin ollut harvinaisen pitkä, sillä se käynnistyi jo vuonna 2000. Silloin ympäristöministerinä oli Satu Hassi (vihr.). Sittemmin asetukseen koskeneita ympäristöministereitä on ollut kovin monta, ainakin Jan-Erik Enestam (r.), Paula Lehtomäki (kesk.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Nykyinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei halunnut avata lainsäädäntöä, vaikka iäkkäät mökkiläiset kokevat, että heidän pitäisi saada vastaava vapautus kuin iäkkäät ovat saaneet vakituisen asuntonsa osalta.

Alkuperäinen asetus koski kaikkia haja-asutusalueen kiinteistöjä. Jätevesien puhdistus piti saattaa ajan tasalle maaliskuuhun 2014 mennessä. 2010-luvun alussa asetus lieveni, kun mummot ja papat vapautuivat asetuksen vaatimuksista, päästörajat löysentyivät ja tarvittavien remonttien valmistumisen takaraja siirtyi.

Nyt kun siirtymäajan päättymiseen ei ole enää aikaa kahta kuukauttakaan, on selvää, etteivät asiat tule kuntoon kaikissa kiinteistöissä, joita asetus koskee. Kuopiossa arvioidaan, että suurimmalla osalla asetuksessa tarkoitetuissa kiinteistöissä järjestelmä jää laittomaan tilaan lokakuun jälkeen (Savon Sanomat 9.9.).

On väistämätöntä, että jos kaikki mattimyöhäiset ryhtyvät yhtä aikaa teettämään remontteja, edessä on ruuhka, eikä joka kiinteistölle voi mitenkään riittää kaivinkonetta töihin. Jätevesiremontin tekemättömyydestä ei kuitenkaan kannata hätääntyä, vaikka määräaika päättyy. Kiinteistölle on mahdollista hakea poikkeamislupaa, ja sen voi saada viideksi vuodeksi esimerkiksi tulojen vähyyden vuoksi. Poikkeamislupa on paikallaan myös siinä tapauksessa, että remontin tekijöitä ei ole tarpeeksi.

Jos sen sijaan asetuksen alaiselle kiinteistölle ei ole haettu ja saatu poikkeuslupaa, viranomaiset saattavat osua pistokokeenomaisesti kiinteistölle tarkastamaan, millä tolalla asiat ovat. Silloin ei siirtymäaikoja enää kysellä. Jotkut kunnat saattavat vauhdittaa jätevesijärjestelmän kuntoonlaittamista jopa uhkasakolla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Antelias budjettiehdotus muistaa maakuntiakin

Taidepetosjuttu ravistelee ortodoksikirkkoa

Anna kaekkes, vuan elä periks

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Asiakkaan pitää joustaa, kun tuotanto ei jousta

Uhan alla

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.