Jopa meni tosi vaikeaksi

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki twiittasi tiistai-iltana, miten ”vahvistamattomien tietojen mukaan Sunny Car Centerille ja Guggenheimille on löytynyt kroatialaiset rahoittajat”.

Ihan hyvä vitsi. Silti ei kannata kovin paljon naureskella.

Kroatialaisen aurinkoenergiafirman äkillinen ilmaantuminen Fennovoimaa omistavan Voimaosakeyhtiö SF:n omistajajoukkoon teki Hanhikivi I -ydinvoimalasta inhottavalla tavalla ulkopolitiikkaa.

Arhinmäen ja muiden vitsinikkareiden on syytä hartaasti toivoa valtioneuvoston jäsenille viisautta, että he toimisivat Fennovoima-asiassa ajaen Suomen kokonaisetua, mikä se sitten lopulta onkin.

Pohjoiselle Suomelle haave uudesta ydinvoimalasta on ollut kuin kynttilä. Se on tuonut toivon valoa taloudellisen toivottomuuden keskelle. Hanketta vastustavien mökkiläisten ja luonnonsuojelijoiden joukko Hanhikiven niemellä on jäänyt pieneksi sen joukon rinnalla, joka yhä on kiinnittänyt katseensa tuohon kynttilään – liekin lepattamisesta välittämättä.

Viisi vuotta sitten muuallakin Suomessa, esimerkiksi eduskunnassa, oli paljon heitä, joiden mielestä Fennovoiman uusi ydinvoimala takaa talouden nousun. Kun käytettävissä on edullista sähköä, isosta kustannuserästä tuleekin kilpailutekijä ja samalla yksi epävarmuuden aihe investointien tieltä poistuu. Näppärää: toimeen siis.

Alkuun kaikki näytti hienolta. Osakasjoukossa oli saksalainen energiajätti E.on. Se toi uskottavuutta koko hankkeelle paitsi teknisen osaamisensa ansiosta myös siitä näkökulmasta, että ulkomainen firma luottaa Suomeen investointikohteena.

Sittemmin E.on vetäytyi ja tilalle tuli venäläinen Rosatom. Tunnelma lässähti.

Peli on kovaa, kun säännöt määritellään toisaalla ja niitä saatetaan myös yksipuolisesti muuttaa siellä.

Joku taisi herätä Venäjällä siihen tosiasiaan, että on turhan anteliasta tarjota Fortumille osallistumisesta Fennovoimaan enemmistöosuus yhtiöstä, joka omistaa kymmeniä vesivoimaloita Venäjällä. Se olisikin ollut Fortumille kuin lottovoitto.

Kuvitelmat Fortumin mukaantulosta haihtuivat niin kuin kuvitelmilla on tapana – viime hetkellä.

On hyvin mahdollista, että kroatialaisen yrityksen taustoista ei löydy juridisesti moitteen sijaa. Siis sellaista seikkaa, jonka voitaisiin suoraan sanoa riitelevän eduskunnan myöntämää periaatelupaa vastaan.

Julki on kuitenkin tullut viitteitä, että Migrit Solarna Energijalla on kytköksiä Kremliin asti. Jos kroatialaisyhtiö on pelkkä venäläisten järjestämä haamuostaja, se pitää myös osoittaa pitävästi, jotta rakentamislupa on mahdollista evätä kotimaisuusehdon täyttymättömyyteen vedoten.

Pelkästään ulkopoliittisin perustein hankkeen tyrmääminen on vaikeaa, vaikka nyt vallalla onkin ajatus, miten Suomi päättää itse omista asioistaan. Presidentti Juho Kusti Paasikivi kuvaili 1945 itsenäisyyspäivän puheessaan suomalaisten poliittisen realismin tajua: ”Uskotaan, kuten asioiden toivotaan olevan, ja toimitaan ikään kuin se, mitä toivotaan, olisi totta”.

Yksinkertaisinta olisi tukeutua insinöörilogiikkaan.

Jos hankkeeseen ei löydy hinnaltaan vakaasta sähköstä kiinnostuneita kotimaisia omistajia, mitäpä sellaisella hankkeella tekee. Valio heitti pyyhkeen kehään eilen, eikä olisi ihme, jos se saisi seuraajia.

Ei Suomen pidä nostaa väkisin pystyyn ydinvoimalaa esimerkiksi vain siksi, että se hyödyttäisi Venäjän ydinvoimaloiden kauppaa eri puolilla maailmaa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Kreikka on hyvä maa

Kirkkopäivillä pohditaan sananvapautta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.