Jos meillä olisi jotain

Huomenna on Kalevalan päivä. Suomalaisen kulttuurin päivä.

Useimmat suomalaiset tietävät, mikä Kalevala on. Se on kirja, jonka Elias Lönnrot keräsi ja kirjoitti kauan sitten jossain erämaassa. Kalevala on runonlaulantaa, itää ja menneisyyttä. Outoa tanttaranttaa, josta ei ymmärrä puoliakaan.

Kalevala on aina vaan sitä samaa, Väinämöinen ja mitä niitä nyt onkaan. Sampo ainakin, se seppä. Niistä on tehty tauluja, kuten Taistelevat metsot, ja joku fresko. Ainon puolustus.

Tosi tylsää, ettei meillä ole oikeata historiaa. Ruotsalaisilla ja norjalaisillahan on viikingit. Ja ihan älyttömästi kaikkea, niin kuin vanhoja koruja ja riimukirjoituksia ja orjia. Niistä voi kehitellä vaikka mitä tarinoita.

Englannissakin on vaikka mitä, varsinkin Skotlannissa. Linnoja, turnajaisia ja balladeja. Loch Ness, Robin Hood ja paljon muita sankareita,

Jos meillä olisi jotain yhtä hienoa, olisimme varmasti ihan eri kansa, sellainen itsetietoinen ja ylpeä eikä mitään nysveröitä. Tanskalaisetkin ovat erilaisia. Niillä onkin aina ollut kuningas ja kuningatar.

Jos meillä olisi menneisyys.

Ehkä meitä on liian vähän, tai sitten täällä vain yksinkertaisesti on liian kylmä. Jostain järjellisestä sen täytyy johtua, että me emme näe.

Emme katso aina eteen-, emmekä varsinkaan taaksepäin. Emme sinne, mikä varmimmin näkyisi. Se ei ole kaukana, eikä siellä ole pimeää.

Emme tunnista sitä, minkä muut havaitsivat jo aikoja sitten. On pakko mainita ainakin yksi, kulunut mutta tärkeä esimerkki. Hän on kuuluisa ja ulkomaalainen, joten hänet voi ottaa vakavasti. Brittiprofessori J. R. R. Tolkien poimi kirjojensa maailmoihin rakennusaiheita Kalevalasta.

Tolkienille Kalevala oli ikkuna ihmiskunnan myytteihin ja suuriin kertomuksiin. Niihin, joista meidän aikanamme tehdään elokuvia.

Tarinat ovat nyt muotia. Tuskin ne koskaan kuolivatkaan, vaikka 1900-luku oli valistuksen vuosisata. Silloin länsimaisissa yhteiskunnissa paiskittiin ankarasti töitä, jotta ihmiset lakkaisivat haihattelemasta.

Viime vuosisadalla tuottavuus, tehokkuus ja rationaalisuus saivat viranomaisilta luvan hallita myös henkistä elämää. Tekniikka ja talous kohotettiin välineistä arvoiksi.

Kaikille piti käydä selväksi, että vanhassa ei ole mitään oppimista. Menneisyys edustaa kollektiivista tyhmyyttä. Historian ainoa todistus on kehitys.

Jotain tässä mallissa meni pieleen. Se oli ehkä taiteen tai viihteen syytä, tai uskonnon, tai että me kehityimme liian hitaasti.

Niin kuitenkin tapahtui, että juuri samaan aikaan kun tieteellinen maailmankuva todistettiin lopulliseksi totuudeksi, haltiat ja velhot sekoittivat monien järkevien ihmisten päät. Nuoret alkoivat pukeutua gooteiksi. Humanistit ryhtyivät tutkimaan keskiaikaa.

Parin viime vuosikymmenen aikana postmodernismiin on kietoutunut entistä enemmän uusromantiikan piirteitä.

Maapallon tulevaisuus on hukassa, mutta tarinat voivat hyvin. Ne saavat ihmiset voimaan vähemmän huonosti.

Jostain syystä ne siellä ulkomailla ajattelevat, että heidän menneisyytensä on uljasta. Keltit uskaltavat kertoa mystisiä juttuja, vaikka niitä ei ole osoitettu paikkansapitäviksi.

Siksi me matkustamme katsomaan heidän kiviään, vuoriaan ja järviään. Kun meillä täällä ei ole paljon mitään. Esillä.

Suomalaisen kulttuurin päivänä voi nostaa lipun salkoon sen kunniaksi, että tarinoita meillä kuitenkin riittää. Omia, aitoja ja yhteisiä.

Kalevalaan ja Kantelettareen koottu kansanrunous kantaa niitä suuria kertomuksia, joihin uusien aikojen yksilöllisetkin tarinat lopulta palautuvat.

Kalevala ei ole aivan helppolukuinen, mutta se on vaivan arvoinen. Se palkitsee, vaikka muutama sana jäisi ymmärtämättä.

Kun lukee, ymmärtää enemmän ympäriltään. Saattaa jonain päivänä oivaltaa senkin, miksi saman ikäinen historia muualla näyttää niin paljon hienommalta kuin meillä.

Siksi, että monissa muissa kulttuureissa mennyttä ei piiloteta lainapeitteiden alle. Museoita ei suljeta vaan avataan lisää.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutispäällikkö.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.