Jospa kieltäisimme talot

Ympäristö- ja scifi-kirjailija Risto Isomäki (SS 16.3.) pahoitteli olleensa oikeassa todetessaan, ettei atomivoimaloita saisi rakentaa rannikoille eikä seismisesti herkille siirrosalueille.

Sinne niitä kuitenkin tehdään. Miksi?

Siksi, että siellä ihmisetkin ovat.

TV1 aloitti maanantaina BBC:n viisiosaisen dokumenttisarjan Kuinka maapallo loi meidät. Arvaamattoman ajankohtaiseksi osoittautuneessa ohjelmassa pohdittiin juuri tätä.

Puolet maailman suurimmista kaupungeista sijaitsee järistyksille alttiiden siirroslinjojen lähellä. Tiheimmin asutut alueet elävät kauhun tasapainossa luonnonvoimien kanssa.

Siksi, että se kannattaa. Brittidokumentin mukaan vaarojen vastapainona on niin paljon etuja ja luonnonrikkauksia, että hyödyt ovat olleet haittoja suurempia. Riski on kannattanut.

Japanin maanjäristyksen ja tsunamin uhrilukujen perusteella turvallisuussyistä olisi pikemminkin kiellettävä asuminen rannikoilla ja järistysalueilla.

Entä jos ehdotan, että kiellämme uusien talojen, junien ja laivojen rakentamisen? Japanissa kaatui useita laivoja, ainakin kaksi junaa katosi ja yli 100 000 rakennusta sortui kokonaan tai osittain. Raunioihin menehtyi tuhansia ihmisiä.

Silti pelkäämme nimenomaan ydinvoimaa. Siinä yhdistyvät ihmisten monet pelot, selitti Cambridgen yliopiston professori David Spiegelhalter BBC World Servicelle: näkymätön, hallitsematon uhka, joka vielä liittyy syöpään.

Kuuntelin autoradiosta, kun keskusteluohjelmaan soittanut rouva vaati ydinvoimaa pois, koska "ydinvoimalassa voi tapahtua ihan mitä tahansa".

Mutta ei voi.

Se on fysiikkaa ja tekniikkaa, monimutkaista tosin, mutta tunnettujen luonnonlakien alaista. Fukushiman kovaonninen laitoskin on käyttäytynyt sinänsä loogisesti.

Sitä pelkää, mitä ei tunne. Auttaisiko tieto pelkäämään vähemmän, tai ainakin vain pelkäämisen arvoisia asioita?

Joditablettien hamstraus Suomessa oli järjetöntä.

Toinen kommentoija sallisi atomivoimalat, jos niiden turvallisuus taataan sataprosenttisesti.

Jos sitä vaaditaan kaikelta energiantuotannolta, olemme mahdottoman edessä.

Kymmenkunta ihmistä vuodessa kuolee Suomessa häkämyrkytykseen, useimmiten puulämmitteisissä mökeissä.

- Ydinvoima aiheuttaa onnettomuuksia, kun asiat menevät vikaan, mutta hiili tuottaa onnettomuutta, kun kaikki toimii oikein, ja hiili toimii oikein paljon useammin kuin ydinvoima menee vikaan, perustelee ympäristöaktiivi ja -kirjoittaja George Monbiot The Guardian -lehden kolumnissaan.

Monbiotin mukaan Kiinassa kytevä ydinonnettomuus voi olla maailmalle tuhoisampi kuin Japanissa nyt tapahtuva - onnettomuus joka seuraisi siitä, että Kiina peruu sadan voimalan ydinohjelmansa ja jatkaa massiivista hiilenpolttoa.

Ajoin taas autolla töihin, lähes 70 kilometriä Viitostietä. Otin riskin. Yleensä en sitä ajattelisi, mutta nyt mietin tätä kolumnia.

Miksen jäänyt kotiin? Kenties arvioin palkkatulon ja mahdollisesti yhteiskunnalle tuottamani lisäarvon riskin arvoisiksi.

Kuitenkin Viitostien liikenne on arvaamattomampi kuin ydinvoimala. Onnettomuudessa henkilökohtaiset seuraukset ovat ainakin yhtä pahat. Benjihypyssä tai takapihan tupakkapaikalla altistaa terveytensä todennäköisesti suurempaan vaaraan kuin Tokiossa nyt.

Otamme riskejä hyvin valikoiden, enkä osaa sanoa miksi. Sitä riskiä tuskin kuitenkaan on, että joku meistä jäisi elämästään henkiin. Kai se lohduttaa.

Kirjoittaja on Savon Sanomien Keski-Savon toimituksen esimies.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.