Joukkopako ei auta

Joukkopako evankelis-luterilaisesta kirkosta jatkui maanantaina. Viikko sitten TV2:n Homoillassa käydyn keskustelun jälkeen kirkosta on eronnut jo runsaat 20 000 ihmistä.

Olisikohan jo aika panna jäitä hattuun? Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen sanoo toisaalla tässä lehdessä, että kirkosta eroaminen ei auta kirkkoa muuttumaan.

Jos muutosta todella halutaan, on vaikutettava kirkon sisällä. Hyvä tilaisuus siihen on vaikkapa pian järjestettävissä seurakuntavaaleissa. Ehdolla on varmasti myös sellaisia ihmisiä, jotka suhtautuvat homoihin toisella tavalla kuin esimerkiksi kristillisdemok-raattien puheenjohtaja Päivi Räsänen.

Kuopiolainen pastori ja teologian tohtori Kari Kuula muistutti aivan oikein (Savon Sanomat 18.10.), että Räsänen ja hänen hengenheimolaisensa eivät itse asiassa edes edusta kirkon virallista kantaa. Sellaista voi etsiä vaikkapa piispainkokouksen kannanotoista.

Piispainkokouksen linjaus on, että homoseksuaalisuus ei ole sen paremmin synti kuin sairauskaan. Homoseksuaaleja ei kehoteta elämään selibaatissa. Homoseksuaalin pariskunnan puolesta voidaan järjestää kirkossa rukoushetki. Piispainkokouksen linjaukset on hyvä muistaa, kun pohtii omaa suhdettaan kirkkoon.

Sen lisäksi on hyvä huomata ja myös hyväksyä, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tapainen kansankirkko on aina moniääninen. Raamattua tulkitaan monin tavoin ja käsitykset synnistä vaihtelevat. Yhden piispan, yhden papin tai yhden kirkon maallikkojäsenen mielipiteiden vuoksi ei kannata jättää kirkkoa, jos sen jäsenyys on tärkeä asia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.