Julkisella kyydillä

Valtio, kunnat ja Kela kustantavat joka vuosi lähes miljardilla eurolla henkilökuljetuksia. Muiden muassa koululaisten, terveydenhuollon ja vammaisten kuljetukset lisääntyvät. Väestö ikääntyy. Kustannukset kasvavat, kun yleinen joukkoliikenne heikkenee. Samoin käy, jos koulut, terveyskeskukset ja muut palvelut siirtyvät kauemmas.

Nyt kuljetuksia ei koordinoida yleensä edes kunnan sisällä. Yksi hallintokunta järjestää koulukyydit ja toinen vanhusten kuljetukset. Samaa maantietä pitkin ajelee julkisilla rahoilla kaksi taksia peräkkäin samaan kuntakeskukseen, toinen kouluun ja toinen terveyskeskukseen. Kela on oma lukunsa. Sen palveluja ei järjestetä mitenkään. Kela vain maksaa laskut kuittia vastaan.

Kuljetuksiin ei voi loputtomasti lisätä julkisia resursseja. Pikemminkin niiden leikkaamisen paine kasvaa. On riski, että tarina etenee monista julkisista palveluista tuttua kaavaa. Laatua heikennetään ja omavastuita korotetaan, kun määräraha ei kasva kuljetusten tarpeen tahdissa. Lopuksi kaikilla ei ole varaa käyttää julkisesti kustannettujakaan kuljetuksia. Kaikkein vähiten se on asiakkaan etu.

Viisaammin toimien palvelut voidaan pelastaa. Viranomaisten yhteistyöllä saataisiin enemmän kuljetuksia entisillä resursseilla. Kuljetusten yhdistelyä voitaisiin lisätä. Pirssissä kulkisi yksin tein pari kolmekin matkustajaa yhteiskunnan piikkiin. Joukkoliikennettä voitaisiin suosia. Joukkoliikenteen lisäkysyntä säilyttäisi joukkoliikenneyhteyksiä. Nyt taksi- ja linja-autoliikenne ovat ahtaita maailmojaan. Raja-aitaa voisi madaltaa.

Valtio, kunta tai Kela eivät saa tyytyä vain maksumiehiksi, vaan tuetut kuljetukset tulee suunnitella ja järjestää keskitetysti. Säästöpotentiaali on satoja miljoonia euroja vuodessa. Säästön suuruusluokka vastaa valtion kaikkia liikenneväylien kehittämisinvestointeja.

Henkilökuljetukset on tarkoitus järjestää uuteen uskoon. Tehtävän organisointi on liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla. Se on tehnyt siitä oman tuloksellisuusohjelmansa kärkihankkeen. Se vaatii laajaa ja syvää yhteistyötä. Moni virasto joutuu luopumaan tutuista toimintatavoista, mikä lisää muutoksen kitkaa. Toisaalta virkavallalla on oivallinen paikka osoittaa, miten virastosiilon näköala laajennetaan koko yhteiskuntaan. Sitä veronmaksaja ja asiakas oikeutetusti odottavat.

Ei ollut sattumaa, että tämä iso kehityshanke nostettiin esille eduskunnan viime vuonna hyväksymissä uuden liikennepolitiikan linjauksissa. Vanhana siltarumpuaikana liikennepolitiikan missio oli maksimoida rahat, jotka saadaan käyttää tietöihin.

Lapiotyötäkin liikenteessä tarvitaan, mutta julkisten resurssien pitää vaikuttaa tuottavasti. Veronmaksajan rahat voidaan käyttää henkilökuljetuksiin paljon tehokkaammin säilyttäen niiden laatu ja olemassaolo.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.