Junaillen

Sää yllätti autoilijat - taas. Eikä vain autoilijoita, vaan myös junat. Tämän sai huomata eräänä aamuna rautatieasemalla, kun yöllä taivaalta oli tipahtanut sentti loskaa.

Dramaattisen tapauksen seurauksena Pendolinon lähtö myöhästyi, matkalla hidasteltiin lisää ja lopulta perillä Helsingissä oltiin puoli tuntia myöhässä. Tämä johti siihen, että myöhästyin luennolta, jonka takia olin Helsinkiin lähtenyt. Kanssamatkustajien ilmeistä päätellen en suinkaan ollut ainoa, joka jäi paitsi jostain tärkeästä, koska talvi yllätti. Taas.

Lienee turhaa paneutua enempää siihen, kuinka talvi voi yllättää autoilijat, junat ja koko Suomen joka vuosi suunnilleen samoihin aikoihin. Sen sijaan on kummallista, kuinka joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät lainkaan korreloi myöhästelyn kanssa. Hinnat nousevat vuosittain ja junat myöhästelevät samaan tahtiin kuin aina ennenkin.

Opiskelijat onneksi matkustavat joukkoliikenteessä puoleen hintaan, mutta työssäkäyville myöhästely tulee kalliiksi. Maksaahan normaalihintainen edestakainen matka esimerkiksi Helsinkiin noin sata euroa. Sillä hinnalla lentää jo melkoisen moneen eurooppalaiseen suurkaupunkiin.

Lyhyemmillä matkoilla bussi onkin jo pitkään voittanut junan, varsinkin jos matkan varrelle osuu vaihtoja.

Useamman kerran minä ja kanssamatkustajani olemme saaneet seisoa kaatosateessa tai paukkupakkasessa Pieksämäen asemalla odottamassa junaa, jonka veturi on hajonnut jossain Haukivuoren tienoilla.

Tiedän, että suurin osa junista on yleensä ajoissa ja kyse on siten vain huonosta tuurista, mutta silti myöhästely ärsyttää joka kerta yhtä paljon. Viikonloppu kotikaupungissa on muutenkin aina kovin lyhyt.

Mitä asialle sitten voisi tehdä?

Myöhästelyä ei ole kokonaan mahdollista karsia, joten ehkä lippujen hintojen alentaminen tekisi junasta astetta houkuttelevamman kulkuneuvon. Tähän tarvitaan kuitenkin tukea valtiovallan taholta. Sen ei kuitenkaan luulisi olevan ongelma, onhan ilmastonmuutoksen torjuminen ollut tapetilla jo kauan.

Juna on tunnetusti ympäristöystävällinen kulkuväline.

Valtion tulisi voimakkaammin panostaa raiteiden kuntoon matka-aikojen lyhentämiseksi.

Seinäjoki sijaitsee suunnilleen yhtä kaukana Helsingistä kuin Kuopio, silti junamatka sinne kestää yli tunnin vähemmän. Miksi näin?

Suomen raidekartalla on muitakin epäloogisuuksia, joihin kannattaisi panostaa. Miksi Huutokosken rataa ei olla avattu matkustajaliikenteelle?

Sen kautta avautuisi näppärä yhteys Savon ja Etelä-Karjalan välille.

Jyväskylässä taas haaveillaan suorasta junayhteydestä Ouluun.

Nykyisin kun nopein yhteys tällä välillä on bussi. Niitä kulkee päivässä vain muutama, matka on pitkä ja yleensä bussit ovat tupaten täynnä.

Eikä tietysti kannata puhuakaan joukkoliikenneyhteyksistä itä-länsi-akselilla. Miten esimerkiksi Imatralta pääsisi kätevimmin Pietarsaareen? Ja paljonko tämä matka maksaa?

Periferiassakin halutaan ajoittain liikkua paikasta toiseen ilman omaa autoa, mutta kuka kertoisi tämän päättäjille?

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston opiskelija Kuopiosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.