Juustohöylän unohtaminen on täysin oikea periaate

Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen hallitusneuvottelut jatkuivat perjantaina. Poikkeuksen aikaisempiin päiviin toi se, että perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei yksityisasioiden vuoksi ollut mukana neuvotteluissa. Soinia tai muitakaan puheenjohtajia, keskustan Juha Sipilää ja kokoomuksen Alexander Stubbia ei perjantaina kipeästi edes kaivattu, sillä työ keskittyi työryhmiin. Ässätriolle ei ollut sovittu yhteisiä kokouksia.

Neuvotteluissa on nyt astuttu niiden hankalimpaan vaiheeseen: pitäisi päättää 10 miljardin euron julkisten menojen sopeutuksesta. Tavoitteena on, että sopeutuksesta neljä miljardia euroa hoidetaan rakenteellisilla uudistuksilla, jotka vaikuttavat vasta vuosien kuluttua. Sen lisäksi on tarkoituksena sopeuttaa valtion menoja neljä ja kuntien menoja kaksi miljardia euroa nopeammilla toimilla.

Hallitusneuvotteluja vetävä Juha Sipilä arvioi perjantaina iltapäivällä, että ensi viikon keskiviikkona tiedetään, millaisista koreista kokonaisuus rakentuu. Yksityiskohtaisista säästöpäätöksistä tai leikkauksista ei vielä tuolloin kerrota julkisuuteen.

Sipilä on kuitenkin toivonut, että talousasioita valmisteleva työryhmä unohtaisi juustohöylän eli kaikkien menojen tasaisen leikkaamisen. Hänen mielestään parempi periaate on siirtyä ”säästämisen moodista uudistamisen moodiin” eli keksiä uusia toimintatapoja ja rakenteellisia uudistuksia, jotka toisivat pysyviä säästöjä.

Juustohöylän unohtaminen on täysin oikea periaate, mutta se vaatii kekseliäisyyttä ja sen lisäksi myös poliittista rohkeutta. Toivottavasti sitä löytyy.

Hallitusneuvotteluissa noudatetaan myös toista hyvää periaatetta: julkista taloutta tarkastellaan kokonaisuutena. Sipilän mukaan ei ole mitään säästämistä, jos kuntien menoja siirretään valtiolle tai päinvastoin. Tässäkin hän on oikeassa. Kuntien ja valtion menojen maksaja on lopulta sama eli veronmaksaja. Veronmaksajan näkökulmasta on aika tavalla sama kumpaan käteen hän veronsa maksaa.

Kolmas hyvä neuvotteluissa noudatettava periaate on, että enää Smolnasta ei vilkuilla työmarkkinajärjestöihin päin. Sipilän mukaan yhteiskuntasopimus katsottiin hallitustunnusteluiden aikaan eikä sellaisesta sopimiseen ollut mahdollisuuksia. Siksi hallitus tekee ratkaisunsa niillä työkaluilla, jotka sillä on käytettävissä.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sopeutustarve on suurempi, mitä se olisi ollut, jos järjestöjen kanssa solmittavalla sopimuksella olisi saatu aikaan Sipilän tavoittelema tuottavuushyppäys. Sitä ei saatu, ja ikäviä päätöksiä on tehtävä enemmän.

Tällä tavalla hallituksen ja vaaleilla valitun eduskunnan on uskallettava toimia. Yhteiskunnan kannalta tärkeitä ratkaisuja ei saa jättää riippumaan etujärjestöjen tahdosta.

Ovia ei kuitenkaan ole suljettu. Sipilän mukaan hän on valmis neuvottelemaan, mutta vasta sen jälkeen, kun hallitusohjelmasta on sovittu ja hallitus on muodostettu. Jos sopimus sen jälkeen saadaan aikaan, kaikkia hallituksen sopeutuspäätöksiä ei tarvitse panna toimeen.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.