Jyväskylän seutu loikkasi eteenpäin

Jyväskylän seutua on ilo onnitella myös täältä Pohjois-Savosta. Kolmen kunnan, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistyminen ensi vuoden alusta on pitkä loikka eteenpäin.

Ennen kaikkea liitos luo Jyväskylän seudulle hyvät mahdollisuudet tehostaa elinkeinopolitiikkaa ja järkevää yhdyskuntasuunnittelua. Ennakkoluuloton ratkaisu vahvistaa Jyväskylän mainetta kaupunkina, jossa katsotaan tulevaisuuteen eikä jahnata vanhoissa kuopissa.

Vielä tällä hetkellä Jyväskylä on Kuopion takana, jos kaupungin kokoa mitataan asukasmäärällä. Ensi vuonna Jyväskylässä kuitenkin asuu jo 126 000 ihmistä, mikä on 35 000 enemmän kuin Kuopiossa.

Kaikki me ymmärrämme, että pelkkä asukasmäärä ei takaa mitään. Se luo silti edellytyksiä. Reilusti yli 125 000 asukkaan kaupunki puhuu vahvemmalla äänellä kansallisilla areenoilla kuin 91 000 asukkaan kaupunki.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson ja aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen virittelevät jo (Keskisuomalainen 19.2.) uskoa siihen, että Jyväskylä kipuaa Suomen menestyjäkaupunkien kärkinelikkoon. Ehkäpä kaksikko kuitenkin tarkoittaa viisikkoa. Jyväskylän edellä ovat vielä pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), Tampere, Turku ja Oulu.

Pitäisikö uudelle ja uljaammalle Jyväskylälle sitten myöntää asema ns. Väli-Suomen pääkaupunkina, kuten Keskisuomalainen tiistain pääkirjoituksessaan hehkuttaa? Ei nyt sentään.

Väli-Suomi ei ensiksikään ole hallinnollinen alue, jolla voisi olla omaa pääkaupunkia. Vaikka tosiasia ensi vuoden alusta lukien onkin, että Jyväskylä on Pohjanlahden rannalta Vaasasta itäiseen Joensuuhun saakka ulottuvan Väli-Suomen suurin kaupunki, se ei silti ole alueen henkinen keskus. Hyvin erilaisista ja omaleimaisista maakunnista koostuvalla alueella ei edes voi olla yhtä henkistä, kulttuurellista tai taloudellista keskusta.

Myönnämme kuitenkin Jyväskylälle eräänlaisen veturin aseman Väli-Suomessa. Esimerkillään Jyväskylän seutu juuri nyt näyttää suunnan, johon kuntarakenteen uudistamisessa suurimpien kaupunkien liepeillä on järkevää edetä.

Tämäkin asetelma voi silti muuttua. Muiden Väli-Suomen suurten kaupunkien ei pidä jäädä paikoilleen ja vain tyytyä ottamaan esimerkkiä Keski-Suomesta.

Myös ohi voisi joskus ajaa. Se kuitenkin edellyttää vaikkapa Pohjois-Savossa sitä, että kuntien päättäjät aukaisevat molemmat silmänsä ja uskaltavat katsoa pitemmälle kuin omiin varpaisiinsa. Tulevaisuudesta saattaa löytyä yllättäviä mahdollisuuksia, jos jaksaa katsoa riittävän pitkälle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Asuntovelallisella on nyt kissanpäivät

Ensimmäisen ja viimeisen välissä

Lapinlahden hieno perinne ansaitsee katsojien tuen

KHO:n katselmus Kuopiossa on paikallaan

Ikäihminen, ota loppukiri ja nauti!

Virheeni tekevät minusta minut – "10 000 tapaa, jotka eivät toimi"

Kuopion keskustan ilme kirkastuu nopeasti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.