Käännytyspäätöksiä tulisi avata yleisellä tasolla

Ylen uutisoima tieto käännytetyn turvapaikanhakijamiehen ampumisesta kuoliaaksi Bagdadissa herättää kysymyksiä käännytyspäätöksistä. Ylen viime vuoden tammikuussa haastattelema irakilaismies oli kertonut olevansa poliisi ja joutuneensa vaikeuksiin tutkittuaan ihmisoikeuksien toteutumista ja korruptiota. Uutisen mukaan tuntemattomat miehet tappoivat hänet joulukuussa, vain viikkoja paluunsa jälkeen.

Järkyttävä tapaus johtaa epäilyyn, että viranomaiset ja oikeusistuin ovat lähettäneet lähtömaahan ihmisen, joka olisi ollut henkilökohtaisen suojelun tarpeessa. Maahanmuuttovirasto Migri kommentoi asiaa toteamalla, että turvapaikkahakemukset ja -päätökset ovat salaisia. Migri kuitenkin toteaa pitävänsä tapausta äärimmäisen valitettavana, mikä vahvistaa sen todenperäisyyttä (Yle 12.2.).

Yle on haastatellut muitakin Irakiin käännytettyjä, muun muassa perheen, jonka isä kertoi joutuneensa tulituksen kohteeksi ennen maasta pakoa. Nyt mies piilottelee eri asunnoissa Bagdadissa.

Julkisen arvioinnin ongelmana näissä ja muissakin tapauksissa on tiedon epätasapainoisuus. Kielteisen päätöksen saaneet kertovat tarinansa medias­sa, mutta viranomainen ei voi avata perusteluja tai dokumentteja. Tarinallisuus on valitettavasti vielä omiaan synnyttämään vihamielisiä vastatarinoita maahanmuuton vastustajien nettikeskusteluissa. Erilaisten kertomusten keskellä maahanmuuttoviranomaisten tulisi pyrkiä selvittämään mahdollisimman paljon päätösten taustoja yleisellä tasolla.

Migrin mukaan väkivalta ei Bagdadissa ole niin voimakasta, että se olisi todellinen uhka kenelle tahansa palaavalle. Edes äärimmäisen korkean väkivallan alueilta tuleville ei myönnetä suojelua, jos sisäisen paon mahdollisuus on olemassa. On valitettavan todennäköistä, että näillä kriteereillä moni käännytetty joutuu kotimaassaan eriasteiseen vaaraan. Jos uhreja sitten tulee, viranomainen voi saivarrella syy-yhteydellä: ei ole varmaa, ovatko tuoreet tapahtumat yhteydessä niihin syihin, joiden perusteella turvapaikkaa haettiin.

Suomi ei voi noin vain keskeyttää pakkopalautuksia, kuten esimerkiksi kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) vaatii. Niistä luopuminen synnyttäisi ylivoimaisen vetovoimatekijän ja tekisi Suomesta pakolaisten ensisijaisen kohdemaan. Koko raskas turvapaikkaprosessi vesittyisi puhumattakaan siitä, että kielteisen päätöksen saaneet synnyttäisivät maahan jäädessään oman epävirallisen varjoyhteiskuntansa.

On kuitenkin esitettävä vakava huoli, onko kriteerien tiukentuminen johtanut käytäntöön, joka hengeltään sotii YK:n määrittelemiä pakolaisten oikeuksia vastaan. Suomi ei voi ottaa vastaan kaikkia ihmisiä, jotka asuvat epävakailla alueilla. Suojaa on kuitenkin tarjottava niille, joihin kohdistuu henkilökohtaista väkivallan uhkaa. Oikeudenmukainen järjestelmä ei etsi juridisia muotoseikkoja, joiden nojalla vainotutkin voidaan käännyttää, vaan avaa heille oven turvaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.