Kahdeksan vuoden vääntö voi päättyä onnellisesti

Kuohunta metsävaltion ympärillä on jatkunut eduskuntavaalien ja uuden hallituksen muodostamisen jälkeen voimakkaana, mikä oli odotettavissa, kun maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) pysäytti lain etenemisen viime vuonna. Silloin Metsähallituksen yhtiöittämissuunnitelmien esteeksi nousi muun muassa se, että sosiaalidemokraatit vastustivat hanketta ankarasti.

Metsähallituksen organisaatiouudistusta voi aivan syystä pitää suomalaisen virkamiehistön kehittämänä ikiliikkujana, sillä asian valmistelu käynnistyi joskus vuoden 2007 lopulla. Sen jälkeen on kokoontunut moni työryhmä ja kollegio asian ympärillä. On esitelty kaikenlaisia malleja toiminnan järjestämiseksi. Yhtenä pontimena muutoksille on pidetty EU:n asettamia vaatimuksia, joiden on maa- ja metsätalousministeriössä katsottu edellyttävän Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittämistä.

Sinänsä hyvä tarkoitus selkeyttää, yhtenäistää ja tehostaa Metsähallituksen organisaatiota ja johtamisjärjestelmää on vuosien varrella kääntynyt itseään vastaan. Keskustelun päähuomio on kiinnittynyt kummallisella tavalla metsätalouden yhtiöittämiseen. Yhden kaavailun mukaan metsätalous yhtiöitettäisiin osakeyhtiöksi erityisliikelaitokseen, joka antaisi yksinoikeuden osakeyhtiölleen valtion metsien hoitoon. Sokea Reettakin ymmärtää, että toimintatavat eivät noin tehostu tai selkeydy. Kävisi päinvastoin.

Lakimuutoksen pikaista tarvetta on perusteltu sellaisellakin perusteella, että ensi vuoden huhtikuussa EU:ssa tulee voimaan hankintadirektiivi, joka saattaa estää oman metsätalousyhtiön käyttämisen ilman kilpailutusta. Olisi kummallista, jos hankintadirektiivin vastaista toimintaa rakennettaisiin nyt ja kuviteltaisiin sen vielä voivan jatkua uusien pykälien voimaantulon jälkeen.

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu lausuma, jonka mukaan ”uudistetaan Metsähallituksen lainsäädäntö vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeytetään sen johtamisjärjestelmä”.

Moni asiantuntija on osoittanut, ettei metsätalouden yhtiöittämisen kaltaisiin lainsäädäntömuutoksiin ole tarvetta. Kun vertailukohdaksi otetaan muiden EU-maiden tavat hallinnoida valtion metsäomaisuutta, suomalaista tapaa ei voi mitenkään moittia.

Johtamisjärjestelmän muutokselle sen sijaan on ilmeinen tarve. Tällä hetkellähän ympäristöministeriö käytännössä johtaa luontopalveluja ohi Metsähallituksen johdon. Viranomaistehtävät ja lupapalvelut eivät puolestaan oikein sovi Metsähallituksen liikelaitosluonteeseen, joten ne olisi mahdollista siirtää joko aluehallintovirastojen tai alueellisten ely-keskusten hoidettaviksi.

Voi olla, että johtamisjärjestelmän muutoksesta seuraa ankara ryöpytys ja hallitusta syytetään luontopalvelujen uhraamisesta tehometsätalouden alttarille. Todellisuudessa johtamisjärjestelmän yksinkertaistaminen mahdollistaa sen, että Metsähallitus voi rakentaa toimintaansa kokonaisuutena sille määrätyn tehtävänannon mukaisesti. Pitkä vääntö ei ole ollut turha, jos niin käy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.