Kahdet tärkeät vaalit ajoittuivat liian lähekkäin

Vaalikeskustelujen laimeuden perusteella on jo nyt aiheellista todeta, että kahdet tärkeät vaalit ajoittuivat liian lähekkäin. Ilmassa on vaaliväsymystä, kun eduskuntavaaleista tulee eurovaalisunnuntaina kuluneeksi vasta kuusi viikkoa. Toki europarlamentin vaalien äänestysvilkkaus on ennakkoäänestyksen perusteella aikaisempaa suurempi, mutta on vielä aikaista sanoa, miten sunnuntaina lopulta käy.

Kaksi vuotta sitten puoluesihteerit aprikoivat oikeusministeriön asettamassa työryhmässä eduskuntakauden venyttämistä vähän pidempään, jotta eurovaalit olisi saatu samalle päivälle. Vaalien yhdistämisestä ei syntynyt yksimielisyyttä, kun SDP, RKP ja kristillisdemokraatit vastustivat sitä, joten suunnitelma raukesi. Tuolloin puoluesihteerit arvioivat, että hallitusneuvottelut osuvat päällekkäin EU-vaalien kanssa ja että EU-vaalit jäisivät huomiotta. Niin on käynyt.

Esimerkiksi puolueiden puheenjohtajien keskustelut ovat olleet varsin laimeita. Lisäksi EU-vaalien läheisyys on vaikuttanut hallitusneuvotteluihin, joissa on paljon suuria asiakysymyksiä ratkaisematta, kun neuvottelijat ovat keskittyneet näyttämään paljolti pyhäpuoltaan. Onkin täysin mahdollista, että neuvottelut kriisiytyvät vielä vaali­sunnuntain jälkeen. Paljon riippuu hallitukseen haluavien puolueiden tuloksesta eurovaaleissa.

Tosin tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että päähallituspuolueet SDP ja keskusta haluavat hallitusta kiihkeästi. Kummassakin puolueessa ilmeisesti nähdään, että uusiin eduskuntavaaleihin ajautumisen mahdollisuus on aito ja että niiden vaalien jälkeen tunnustelijat ja neuvottelijat olisivat toiset. Eikä varmuutta hallituksesta sittenkään olisi.

Tuore kannatuskysely (Helsingin Sanomat 21.5.) ennustaa, että kokoomus voittaa odotetusti eurovaalit, kiitos kovan ehdokasjoukon. Voittajafiilistä mitä luultavimmin vahvistaa se, että puolue jäi ulos hallitusneuvotteluista. Vapautuneisuus näkyy esimerkiksi puheenjohtaja Petteri Orpon olemuksessa.

Eduskuntavaalituloksen perusteella on odotettua, että perus­suomalaiset tulevat toiseksi, vaikka puolueen ehdokasjoukko onkin tiedoiltaan ja taidoiltaan kovin kirjava. SDP:n nousua kolmanneksi selittänee hyvä ehdokasasettelu samoin kuin vihreiden heille kovaa 13 prosentin kannatusta. 2,5 prosenttiyksikön virhemarginaalin vuoksi on tosin mahdotonta sanoa, mikä on neljän seuraavaksi suurimman puolueen keskinäinen järjestys.

Kaksien vaalien läheisyys ja kannatuskyselyn piirtämä asetelma alleviivaavat rökäletap­pion kärsineen keskustan vaikeaa tilannetta. Puolue ei tunnu oikein tietävän, ollako menossa hallitukseen vai tehdäkö eurovaalikampanjaa. Puolueen kellokkaat kiertävät kummallisen laiskasti kenttää eurovaaliehdokkaiden rinnalla, mutta aikaa tuntuu riittävän hallitusneuvotteluille. Eurovaalien merkitys on keskustan perinteisille kannattajille kuitenkin suuri, sillä puolue on profiloitunut koko maalle tärkeiden maatalous- ja aluetukien puolustajana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Pääministeri joutuu lujille: Kestävyyttä ja hyviä hermoja vaaditaan

Käräjäoikeusuudistuksen virhe on nyt hyvä korjata

Inkluusio toimii teoriassa mutta ei käytännössä

Vankien vaihtoa ja varovaa optimismia

Totuudessa pysyminen ei aina ole ihan yksinkertainen juttu

Viranomaisia on varjeltava maalittamiselta

Kirkon rahat eivättahdo riittää seiniin

Ensi joulu sai muuttaa historian!

Postista al-Holiin

Britit halusivat päättää jahkailun brexitistä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.