Kaikki tekevät virheitä

Skriik, skriik, vinkuu liitu vasten naarmuista liitutaulua.

Pyyhin vihkostani pois väärin ratkaisemani tehtävän ja kopioin sen tilalle taululta opettajan raapustaman oikean ratkaisun.

En halua muiden huomaavan, enhän minä tietenkään halunnut vaikuttaa tyhmältä.

Virheet ovat heikkouden merkki, ja niitä tekevät lähinnä kaikkia muita huonommat, sanotaan.

Mutta eihän se missään nimessä niin mene.

Kaikki tekevät virheitä. Ihan kaikki.

Virheistä on meille hyötyä, eikä niitä kannata yrittää vältellä viimeiseen asti. On parempi yrittää, tehdä kenties virhe, huomata ja korjata se ja jatkaa eteenpäin. Sillä juuri virheiden välttely saa meidät helposti luovuttamaan.

Luovuttaminen puolestaan ei johda mihinkään valmiiseen. Oppiminen jää puolitiehen, ja sukulaiset saavat turhaan odotella valmistujaisjuhlia.

Kiinnittämällä huomiota tekemiinsä virheisiin voi oppia monia asioita itsestään: virheet ohjaavat havaitsemaan kehityskohteita ja erityisesti koulumaailmassa, huomaamaan, missä asioissa olisi vielä tarvetta kertaamiselle.

Merkitsemällä virheet itselle ylös vaikkapa värikynällä on mahdollista oppia enemmän ja tehokkaammin, kuin pyyhkimällä oman ratkaisun pois ja kopioimalla oikein lasketun

Vielä parempi lopputulos oppimisen kannalta voidaan saavuttaa, kun väärin laskettu lasku lasketaan uudestaan.

Ja taas uudestaan, kunnes oikea ratkaisu löytyy.

On siis parempi yrittää, erehtyä ja tehdä virheitä kuin jättää virheiden pelossa kokonaan yrittämättä.

Helsingin yliopiston empiirisen kasvatustieteen professori Markku Niemivirta on havainnut selvittäessään nuorten ja lasten asennoitumista oppimiseen ja koulutyöhön, että merkittävä osa koululaisista pyrkii välttämään virheitä ja epäonnistumisia.

Virheiden välttely ei vaikutakaan kovin tehokkaalta tavalta oppia uusia asioita: esimerkiksi matematiikka on paljoltikin ongelmanratkaisutaitojen harjoittamista, yrittämistä ja ratkaisuvaihtoehtojen kokeilemista. Monesti oikea ratkaisu löytyy vasta erehdysten kautta.

Professori Niemivirran mukaan oppimisen kannalta on keskeistä sallia epäonnistuminen, saada oppilaan kiinnostus heräämään oppimista kohtaan ja pyrkiä vahvistamaan itseluottamusta.

Virheistä voi oppia, ja on helppo uskoa, että kiinnostus oppimiseen ja siinä samalla myös itseluottamuksen vahvistamiseen voisi muodostua juuri virheiden sietämisestä ja niiden hyödyntämisestä itsensä kehittämiseksi.

Olisinpa jo omina kouluaikoinani tajunnut, että virheiden tekemisessä ei ole mitään väärää. Virheitä saa tehdä, sillä ne ovat ihan hyvä juttu.

Kirjoittaja on joroislainen opettaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Onks teil oopperaa?

Viinasta kannattaa puhua

Dieselin kilpailukyky on parasta säilyttää

Hallitus onnistui työllisyys-politiikassaan

Nainen junassa

Stadion on saatava nopeasti

Mielenilmauksesta olisi hyvä ilmoittaa vuorokautta ennen

Moottorikelkoille on viisasta rakentaa reittejä

Valko-Venäjä Natoon?

Onko sivistys jo ruma sana?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.