Kaikki työ ei ole arvokasta

Vuonna 2006 silloin 25-vuotias prekariaattiaktivisti Eetu Viren erehtyi käyttämään Yleisradion A-talk-ohjelmassa sanaa ”paskaduuni” viitatessaan työskentelyyn hampurilaisravintolassa tai siivoamiseen seitsemän euron tuntipalkalla.

Moni loukkaantui syvästi, ja muutama loukkaantui syvästi tahallaan.

Huligaani oli oitis laitettava ruotuun. Ja niinpä sanottiin se, mikä on suomalaisen yhteiskunnan ehkä pyhin ja kaiken arvostelun yläpuolella oleva virallinen totuus. Nimittäin, että kaikki työ on arvokasta.

Sama fraasi tai paremminkin latteus nostetaan poliittisen keskustelun keppihevoseksi yhä tuskallisen usein. Epäilemättä useampi kuin yksi mielikuvituksen puutteesta kärsivä kuntavaaliehdokas aikoo käyttää sitä iskulauseenaan myös tulevissa vaaleissa.

Työn arvostuksen voimasta massojen liikuttajana kertoo sekin, että sama sanonta kelpaa poliittiseksi one-lineriksi sekä oikeistolle että vasemmistolle.

Alkuvuodesta kokoomusopiskelijat ja kokoomusnuoret tuuttasivat ulos tiedotteen otsikolla ”Kaikki työ on arvokasta!”.

Nuorporvareiden tarkoituksena oli arvostella demariopetusministeri Jukka Gustafssonia, joka oli ilmaissut huolensa opiskeluaikojen pitkittymisestä opiskelijoiden työnteon vuoksi.

Ilmeisen tahallaan loukkaantunut Gustafsson vastasi kritiikkiin blogissaan otsikolla ”Kaikki työ on arvokasta”.

Kirjoituksessaan ministeri muun muassa vuodatti olevansa ”viimeinen henkilö väheksymään työtä” ja kävi saman tien läpi koko nuoruuden ajan CV:nsä laivateollisuuden telakalta aina Koukkuniemen vanhainkotiin saakka.

Ei voi tietenkään kiistää, etteikö työ todella ole meistä useimmille arvo sinänsä. Työllä on välinearvo toimeentulon kannalta, ja mielekkääseen työhön päässyt usein nauttii hommastaan myös kiireen keskellä.

Monelle työelämässä korkealle kiivenneille työ saattaa olla jopa korvaamaton oman identiteetin rakennuspalikka.

Siten ei myöskään ole ihme, että julkisessa keskustelussa on niin vaikea ymmärtää työtä vieroksuvia, sillä keskustelua käyvät lähinnä omaan työhönsä tyytyväiset ihmiset.

Sen sijaan on arveluttavaa, mikäli latteuksia, kuten ”kaikki työ on arvokasta”, aletaan käyttää työelämäkeskustelun vesittämiseen tai jopa sen hiljentämiseen.

Jos työtön nuori kutsuu työvuokrausfirman välittämää kerrossiivoojan työtä ”paskaduuniksi”, hän ei välttämättä halua kommentillaan ilkkua alalla vuosikymmeniä nöyrästi puurtaneille.

Sen sijaan hän ehkä haluaa ilmaista tyytymättömyytensä alan epävarmuuteen, liian ripeään työtahtiin, työkuvan yksipuolisuuteen, esimiesten pompotteluun sekä tähän kaikkeen suhteutettuna aivan liian huonoon palkkaukseen.

Pitäisikin kysyä spesifimmin, että mikä tarkalleen on sen työn arvo, joka hokeman mukaan on ”aina arvokasta”.

Jos arvoa mitataan palkassa, siivoojan työtä arvostetaan Suomessa kaksi tai jopa kolme kertaa vähemmän kuin työtä keskimäärin.

Palkan määrän sijasta työn arvoa voidaan mitata myös sen tuottaman hyödyn kannalta. Professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta on viime aikoina julkisuudessa syyttänyt sosiaali- ja terveysministeriötä jopa puolen miljardin euron tuhlaamisesta sähköisiin potilastietopalveluihin ja muihin toimimattomiksi todettuihin ”kehityshankkeisiin”.

Konsultit ja korkeat virkamiehet ovat prosessin aikana varmasti pitäneet huolta omasta palkkatasostaan. Silti kalliit hankkeet ovat tuottaneet jopa rahassa mitaten vähemmän arvoa yhteiskunnalle kuin vaikkapa kerrossiivoojien tekemä työ.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.