Kaikkien etu olisi etsiä ja löytää liikunnan ilo

Torstaina julkistettu UKK-instituutin Liikuntaraportti 2017 vyöryttää tutkittua tietoa suomalaisten elämästä, joka vastaa melko hyvin arkikokemuksia. Etenkin työikäisissä on laiskoja liikkujia. Vain joka viides suomalainen liikkuu suositusten mukaisesti. Nuoret miehet eivät piittaa kestävyysliikunnasta. Tutkimus osoittaa myös, että liikunta yleistyy vasta työelämän jälkeen. Kuusikymppisistä joka neljäs liikkuu suositusten mukaisesti. Toisin sanoen selkeä enemmistö suomalaisista jököttää turhan paljon liikkumatta. Tutkimuksessa arvioidaan, että suomalaiset aikuiset olivat valveilla vajaat 15 tuntia vuorokaudesta ja suurimman osan tästä ajasta, vajaat yhdeksän tuntia, he joko istuivat tai makasivat paikallaan.

Voi olla, että enemmistöllä on vaikeuksia sisäistää sellainen itsestäänselvyys, että liikunta on aina yksilösuoritus. Myös silloin, kun ihmiset liikkuvat ryhmissä. Jos omat jalat eivät nouse tai kädet heilu, ahkerakaan oleskelu kuntosalilla tai sisäliikuntahallissa ei hyödytä yhtään mitään. Liikuntaa ei voi ulkoistaa jonkun muun tehtäväksi, jos tarkoitus on pitää omaa kuntoa yllä. Perusterve ihminen ei voi syyttää liikkumattomuudestaan mitään tai ketään muuta kuin itseään.

Merkillepantavaa on sekin, että aktiivisimmassa työiässä olevat liikkuvat liian vähän. Elämän ruuhkavuosia elävien on helppo perustella itselleen, miten aamulla ennen töihin menoa ei ennätä liikkumaan, kun on lapsia huolehdittavana päiväkotiin tai kouluun tai on jotakin muuta kiirettä. Töistä palatessa liikkumattomuutta ei tarvitse selittää enää kiireellä, kun vaativa työpäivä on vienyt voimat.

Voi olla, että liikunnasta on tehty liiankin suorituskeskeistä. Fyysisen aktiivisuuden suositukset päivittyvät pian kansainvälisen tieteellisen arviointiprosessin perusteella. Kohta ei enää sanota, että liikunnan terveysvaikutukset alkavat vasta kun liikunta on jatkunut vähintään kymmenen minuuttia. Jatkossa korostetaan kevyenkin fyysisen aktiivisuuden merkitystä ja paikallaan olon tauottamisen terveysvaikutuksia. Siis vähäinenkin liikehtiminen työtä tehdessä on paikallaan oloa parempi.

On hyvä, että moni työnantaja tarjoaa työntekijöilleen liikuntaseteleitä, järjestää työhyvinvointitapahtumia ja kannustaa työmatkaliikuntaan. Työnantajat voisivat tehdä vielä enemmän. Työelämä jumittaa liian usein työntekijänsä konttoriin istumaan näytön eteen. Tulevien suositusten soisikin hoksauttavan työnantajia muuttamaan toimistotyön olosuhteita myös niin, että paikallaan oloa ei kerry terveydelle vaarallista määrää.

Olisi kaikkien etu, että ihmiset etsisivät ja löytäisivät liikunnan ilon ja mieluimmin jo nuorena. Liikkumattomuudesta johtuvien elintapasairauksien kustannukset yhteiskunnalle ovat miljardeja euroja vuodessa. Sitäkin suurempi menetys on yksilön elämänlaadun heikkeneminen ja inhimillinen kärsimys, johon liikkumattomuus väistämättä ja joskus yllättävänkin nopeasti johtaa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tunteiden kaivos

Siilon ulkopuolella pimeys

Rahanpesua valvomaan tarvitaan ylikansallinen elin

Kauppahallin ilmastointi on aika saada kuntoon

Kansanvalta vai järjestövalta?

Kouluverkko tulisi nähdä vetovoimatekijänä

Välituntipolitiikkaa

Soini osoitti virkamatkalla huonoa harkintaa

Pulteri

Kuka kuuntelisi scifi-kirjailijaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.