Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Kansalaisaloite kaivoslain muuttamiseksi Kaivoslaki Nyt etenee eduskuntaan, sillä se on saanut kannatusilmoituksia yli 50 000. Vielä heinäkuun alussa näytti, että aloite unohtuu, kun sen oli allekirjoittanut alle 16 000 ihmistä. Kansalaiset heräsivät yhdennellätoista hetkellä, sillä kannatusilmoituksia kerätään aloitteeseen enää ensi maanantaihin saakka.

Aloitteen vireillepanijat ovat Jukka Leppänen Heinävedeltä ja Anna Bagge Rovaniemeltä. Leppänen on Pro Heinävesi-liikkeen puheenjohtaja. Liike vastustaa grafiittikaivoksen perustamista Heinävedelle.

Kansalaisaloite tavoittelee lakia, joka turvaisi ja edistäisi kuntien vaikuttamismahdollisuutta sekä yksilön ja yhteisön mahdollisuutta vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Kansalaisaloitetta on perusteltu sillä, että Suomessa on nähty, miten kaivoksessa on pantu pillit pussiin ja lasku on tullut valtiolle. Yksi ikävimmistä esimerkeistä on Nivalassa sijaitseva Hituran nikkelikaivos, jonka kanadalainen toiminnanharjoittaja kaatui konkurssiin 2015. Kaivoksen sulkemistöihin valtio on varannut yli 16 miljoonaa euroa. Tapaus on ruma ja sillä on helppo perustella kaivoslain muuttamistarvetta, vaikka Hituralla on kovin vähän tekemistä nykyisen kaivoslain kanssa.

On hyvä huomata, että jo nykyinen laki huomioi ympäristönäkökohtia. Siinä sanotaan, että kaivoslupaa ei saa myöntää, jos kaivostoiminta aiheuttaa vaaraa yleiselle turvallisuudelle, aiheuttaa huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia tai heikentää merkittävästi paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä mainittua vaaraa tai vaikutuksia voida lupamääräyksin poistaa.

Nykyinen laki linjaa myös, että lain tarkoituksena on edistää kaivosten turvallisuutta sekä ehkäistä, vähentää ja torjua kaivostoiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot ja varmistaa haitan tai vahingon aiheuttajan korvausvelvollisuus.

Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että perimmäinen ongelma on useiden lakien välisissä sotkuisissa suhteissa. Hän katsoo, että monelta osin kysymys on muusta ympäristölainsäädännöstä ja sen asettamien vaatimusten säätämisestä oikealle tasolle (Uusi Suomi 16.7.).

Kansalaisaloitteen parhaimpiin ideoihin kuuluu se, että kaivosmineraalit olisivat valtion omistuksessa ja valtio hallinnoisi niiden käyttöä koskevia lupia. Nythän valtauksen tehneellä esiintymän löytäjällä on oikeus hyödyntää mineraalit.

Lainsäätäjien on muistettava kaivoslakia muokatessaan säilyttää maltti, sillä yhteiskunnan kokonaisetua ei saa unohtaa. Kaivoksen saattaminen tuotantokuntoon edellyttää tyypillisesti satojen miljoonien eurojen pääomia. Olisi Suomelle suuri menetys, jos kansalaisaloite johtaisi sellaisiin lakimuutoksiin, jotka karkottaisivat suuriin investointeihin kykenevät alan kansainväliset toimijat Suomesta ja arvokkaat kaivosmineraalit jäisivät tyystin hyödyntämättä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Lapsia kuin nälkävuosina

Maaseudun eläkeläisiä vaivaa vaihtoehdottomuus

Oikeusvaltion horjuttamiseen ei saa antaa aihetta

Mitähän lukisin

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Ei ole sama, missä maassa maitoa tuotetaan

Uudet palapelit eivät saisi mutkistaa sote-uudistusta

Kohtaa, kuuntele ja kannusta nuorta

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Tällä hetkellä ei ole keinoa korvata turvetta kokonaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.