Kaksi kullekin

Ravulle on käymässä vähän samalla tapaa kuin vesien toiselle arvolajille lohelle: herrasväen herkku kelpaa myös tavalliselle kansalle.

Allaskasvatuksen myötä lohesta on tullut suorastaan suomalaisten arkikalaa, joka on syrjäyttänyt ruokapöydästä hauen, ahvenen, särjen, lahnan ja muut perinteiset koko kansan kalat. Hauen paikalle on tullut lohen lisäksi myös kuha, josta istutusten ansiosta saa nykyisin runsaasti myös Savon järvistä.

Tänään alkavalla ravustuskaudella pyydystetään arviolta kymmenen miljoonaa saksiniekkaa. Matemaattisesti laskien saaliista riittää siis kaksi rapua kullekin suomalaiselle.

Sillä ei vielä nälkä lähde, joten rapuillallisten yleistymisestä huolimatta ravut nautitaan monessa taloudessa vielä niin sanottujen edustajien välityksellä. Harva syöjä maksaa sitä paitsi rapujaan itse, vaan toivoo löytävänsä herkuttelulleen sopivan sponsorin. Suomen kansantalouden tila ei ole niin huono, etteikö arvonsa tuntevilla yrityksillä olisi edelleen varaa kustantaa tavaksi tulleet rapuillalliset hyville ystävilleen ja liikekumppaneilleen.

Hyvän hinnan vuoksi rapukantoja pitäisi vahvistaa myös Savossa. Vaikka määrätietoista tutkimustyötä on tehty ravunviljelyn edistämiseksi, rapurutto tuhoaa toistuvin väliajoin työn tulokset.

Ravunviljely on siis melkein yhtä takaperoista kuin ravun käynti järven pohjassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.