Kaksi tapaa saada nenilleen

En ole ehtinyt vielä kertaakaan etelänmatkalle, mutta muutaman kerran olen päässyt seuraamaan maanmiesteni ja -naisteni käyttäytymistä Tallinnassa ja Pietarissa, edesmenneessä Leningradissa. En ihmettele yhtään, miksi esimerkiksi virolaiset puhuvat meistä suomalaisista ”poroina”. Metsäläisiähän me olemme naapureitten silmissä.

Maailmalla meillä suomalaisilla on taipumusta käyttäytyä maailmanomistajina, vaikka meitä on vain vajaa promille eli vajaa yksi tuhannesosa maapallon koko väestöstä. Kuvittelemme, että sisulla, saunalla ja perkeleellä on samanlainen taikavoima kuin gallialaisen sarjakuvasankarin Asterixin taikajuomalla, jonka avulla hän pitää mahtavia roomalaisia pilkkanaan.

Tästä impivaaralaisesta ajattelutavasta johtuu, että on kaksi pomminvarmaa tapaa saada nenilleen suomalaisilta peruskansalaisilta–olivat nämä kuinka oppineita tahansa.

Toinen tapa on hyväksyä, että Suomi on ollut maantieteellisesti olennainen osa Ruotsin valtakuntaa seitsemän vuosisadan ajan ja että tämä aika liittänyt meidät henkisesti osaksi läntistä Eurooppaa ja sen arvomaailmaa.

Toinen tapa on sitten hyväksyä, että historiallisten juuriensa vuoksi Suomi on mukana Euroopan unionissa ja että sillä on oikeus osallistua tasavertaisesti EU:n kehittämiseen.

Emme olleet Ruotsin yhteydessä alus- tai siirtomaa, vaan yksi kuningaskunnan maakunnista. Savostakin ehti monta talonpoikaa olla mukana Ruotsin valtiopäivillä.

Ruotsin aikaan mahtui paljon sotia, paljon katovuosia ja paljon kaikenlaista muuta inhimillistä kurjuutta. Samanlaisia nälän ja surman vuosia koettiin kuitenkin myös riikinruotsalaisella maaperällä.

Tämän palstan parin viikon takainen Kustaa oli hyvä kuningas -juttu (5.11.) sai enimmäkseen kielteistä palautetta. Useimmat painottivat juuri näitä Ruotsin-ajan kurjia ja nurjia puolia.

On pakko esittää vastakysymys: Olisiko parempi vaihtoehto ollut, jos Suomenniemi olisi jäänyt muinoisen Novgorodin ja sen pohjalle syntyneen Venäjän alamaisuuteen ja henkiseen vaikutuspiiriin?

Olisivatko suomalaiset talonpojat säilyttäneet pohjoismaisen vapautensa? Olisiko suomen kieli säilynyt ja kehittynyt itsenäisenä kielenä, jos Suomi olisi ollut seitsemän vuosisataa osa suurta Venäjänmaata?

Moni ylistää tänään 1800-luvun autonomian aikaa Venäjän tsaarin alaisuudessa Suomen talouden, taiteen ja tieteen kultakaudeksi. He sulkevat silmänsä siltä, että ilman Ruotsin-vallan vuosina kehittynyttä henkistä ja aineellista pohjaa tuo poikkeuksellinen nousukausi ei olisi voinut toteutua.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn on uurastanut eurokriisin torjuntatöissä enemmän kuin yksikään suomalainen poliittinen vaikuttaja ennen häntä kansainvälisissä tehtävissä. Korkeintaan Martti Ahtisaari on kokenut saman taakan ja tuskan rauhanvälittäjänä.

Rahvaanomaisesti sanottuna savolainen raskaan salkun kantaja on tehnyt ”urosmehiläisen työn”. Jos professori Rehn olisi raatanut tiedemiehenä tai jalkapalloilijana vastaavalla tavalla ja yhtä hellittämättä, häntä juhlittaisiin meidän aikamme todellisena kansallissankarina, eräänlaisena ”Pohjolan Herkuleksena”.

Kun kyse on kuitenkin ”vain politiikasta”, tuntuu kuin Mikkelin miestä ei olisi olemassakaan suomalaisille.

Eurokriisin pahimmilla hetkillä Suomen hallitus päinvastoin lisäsi oman komissaarin taakkaa entisestään ylimääräisillä vaatimuksillaan. Oma lukunsa on ollut sitten puheenjohtaja Timo Soini ja hänen perussuomalaisensa, jotka eivät ole nähneet unionissa mitään pelastamisen arvoista.

Olli Rehn on jalkapalloilijana tottunut antamaan pelikentällä parhaansa joukkueen eteen. Timo Soini taas raviurheilun harrastajana seisoskelee kentän vieressä ja heittelee sieltä kommenttejaan.

Jokaisen sopii miettiä mielessään, kumpi tapa on hedelmällisempi yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vaaleissa hävinnytkin on ihminen

Nyt vihaa poistamaan

Notre Dame yhdisti Ranskan ja kristikunnan

Verotuksen suuresta linjasta kehitteillä konsensus

Valinnat on tehty

Mestarien jäljillä

Sipilän odotettu ratkaisu lisää paineita sinipunaan

Ponssen niiaus ei anna toistaiseksi aihetta pelkoon

Lukeminen kannattaa aina

Warren ja Warren päästöt

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.