Kalaa ja pitkää ikää

Japanilaisista on tiedetty jo pitkään Suomessakin, että runsaasti kalaa syövinä he elävät hyvin ja pitkään. Nyt tästä samaisesta ilahduttavasta tosiasiasta on saatu tutkimustietoa myös oman maamme kalastajista.

Eläinrasvaan sisältyy monen ihmisen kohdalla terveysriskejä, mutta kalanrasva ei lääketieteellisten tutkimusten mukaan rasita samalla lailla sydäntä tai verisuonia. Rasvaistakin kalaa kuten kirjolohta saa syödä halulla, jos kala ylipäätään maistuu. Paljon on toki ihmisiä, joille kala ei sovellu muista syistä. Joillakin se aiheuttaa allergiaa, joillakin pahentaa kihtiä jne.

Jo varsin tunnetuksi tulleen periaatteen mukaan kalaa pitäisi olla tarjolla ruokapöydässä vähintään kaksi kertaa viikossa. Tällöin ei pysyisi kunnossa vain ruumis, vaan myös mieli. Joka taloudessa tuo periaate ei taida vielä toteutua.

Vika ei ole välttämättä syöjissä, vaan päällimmäisin ongelma on, ettei tuoretta kalaa ole tänään monestikaan saatavissa päivittäistavarakaupoissa.

Tuhansien järvien maassa on kyllä vesistöt täynnä veden viljaa, mutta ammattimainen kalastus ei monista eri syistä lyö leiville. Ruuan kallistumista valittavat kuluttajat eivät jostain syystä ole huomanneet, miten edullista ja suorastaan halpaa kotimainen kala on edelleen.

Valistusta on annettu ja jopa eduskunta on ryhtynyt omalla arvovallallaan kampanjoimaan elokuisen valtakunnallisen kalastuspäivän aikana suomalaisen kalan puolesta. Ilmiselvästikään hyvä sana ei ole mennyt vielä perille. Valistusta pitää siis jatkaa ei vain kansakunnan terveyden edistämiseksi vaan myös yksittäisen kansalaisen ruokamenojen säästämiseksi.

Valtakunnallinen viehelupa, eri kalastuskuntien muodostamat yhteiset kalavedet ja muut viime vuosien hallinnolliset parannukset helpottavat jokaisen kansalaisen omaa kalastusta. Muistettakoon sekin, että mato-onkea halvempaa, edullisempaa ja yksinkertaisempaa pyyntikeinoa ei ole olemassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.