Kanootin kapean . . .

Suomen Kanoottiliitto tulee esittämään Suomen Olympiakomitealle paria Mika Hokajärvi ja Kalle Mikkonen miesten kaksikon edustajaksi Pekingin olympialaisiin.

Hieno juttu jos tulevat valituiksi. Seuraan mielenkiinnolla kisoja sitten aikanaan, vaikka kilpamelonta ei henkilökohtaisesti enää harrastuksiin kuulukaan. 1980-luvulla tuli kierrettyä riittävästi maratonkisoja koskireiteillä.

Kipinän melontaan antoi aikoinaan puhdas sattuma.

Kesällä 1974 olin mukana seurakunnan nuorten vaelluksella Saariselällä. Vaellusparini kanssa tulimme Suomujoen rantaan ja ylitys tuntui hankalalta. Siinä rantapenkalla istuessamme ja muuta joukkoa odotellessa päätimme, että tullaan joskus tänne ja lasketellaan noita jokia alas kumiveneellä niin ei tarvitse yli kahlata. Kumivenereissu on vielä tekemättä, mutta kanoottireissuja on kertynyt satoja.

Ensimmäinen melontaretki Lappiin tuli tehtyä kesällä 1978. Näin jälkeenpäin ajatellen olemattomalla kokemuksella otettiin heti kunnon haaste ja onnistuttiin.

Kymmenessä päivässä suoriuduttiin Enontekiöstä Ounasjokea pitkin Rovaniemelle ilma pahempia kommelluksia. Vain Molkonköngäs jätettiin laskematta. Päiväkirjamerkintöjen mukaan on viimeinen melontapäivä ollut työteliäs, avokanootilla 90 km 20 tunnissa.

Vuosien varrella on tullut koluttua läpi valtaosa Itä- ja Pohjois-Suomen jokireiteistä. 90-luvun alussa suunnattiin katse rajojen taa. Vakiintuneesti vaihtelevalla porukalla on järjestelmällisesti käyty läpi Pohjois-Ruotsin jokia. Venäjältä, Baltiasta ja Norjasta on löytynyt myös mukavia kohteita.

Tänä kesänä on vuorossa Rautas, Tornionjoen yksi Ruotsin puolen latvahaaroista. Odottaa sopii upeita maisemia, reippaita koskia ja maukkaita rautuja.

Retkimelonnan viehätys piilee siinä, että melontaan saa yhdistettyä monia muita mielenkiintoisia asioita.

Koskien tarjoamat haasteet antavat päivään riittävästi adrenaliinia. Upeita maisemia, kasveja, lintuja ja metsän eläimiä riittää katseltavaksi ja kuvattavaksi. Iltaisin on mukava keskittyä leirielämään kulinaristisine nautintoineen. Nuotiotulen ääressä pohditaan syntyjä syviä.

Yölliset kalastusretket ovat oma lukunsa. Melontaviikon lopulla lämmitetään hartaudella telttasauna ja virkistäydytään luonnon jääkylmässä porekylvyssä.

Melontakohteita löytyy läheltäkin. Pieksämäellä on tarjolla Haapajoki, Naarajoki, Suihkolanjoki ja Virtasalmen Majavareitti. Hyviä reittejä ovat myös Vaikkojoki, Nurmijoki, Tiilikanjoki, Jongunjoki ja Lieksanjoen Ruunaankosket.

Harrastukseen pääsee parhaiten mukaan liittymällä johonkin melontaseuraan.

Savosta löytyy toimivia Kanoottiliiton seuroja Hirvensalmelta, Iisalmesta, Kangasniemeltä, Kuopiosta, Mikkelistä, Pieksämäeltä ja Virtasalmelta. Lisäksi on melontatoimintaa osalla Suomen Ladun yhdistyksistä.

Kirjoittaja on Vaalijalan kuntayhtymän kuntoutusylilääkäri Pieksämäeltä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.