Kansalaisaloitteet haastavat edustuksellista demokratiaa

Vuonna 2012 voimaan tullut kansalaisaloitelaki näyttää aiheuttavan päänkivistystä eduskunnassa. Eduskunnan puhemiesneuvostossa on virinnyt pyrkimys nostaa kansalaisaloitteeseen vaadittujen allekirjoitusten määrää nykyisestä 50 000:sta (Savon Sanomat 10.3.). Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo, että raja nykyteknologian avulla ”täyttyy” liian helposti. Se taas merkitsee sitä, että kansalaisaloitteita tehdään oletettua enemmän ja ne työllistävät eduskuntaa, jopa tukehduttavat eduskunnan muuta toimintaa, niin kuin Pekkarinen toteaa.

Kansalaisaloitteiden toimivuutta ja muutostarpeita selvitetään myös oikeusministeriössä. Selvityksen on määrä valmistua alkavan kevään aikana. Mikään helppo ja nopea harjoitus lain muuttaminen ei kuitenkaan ole, sillä se on tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Se tarkoittaa sitä, että muutos on hyväksyttävä kahdessa eduskunnassa ellei sen taakse löydy viiden kuudesosan enemmistöä, mikä ei ole todennäköistä.

Pyrkimykset vaikeuttaa kansalaisaloitteen jättämistä vaikuttavat oudoilta, kun yhteiskunnassa samaan aikaan ollaan huolissaan kansalaisten poliittisen aktiivisuuden heikkenemisestä ja demokratian tilasta. Entiset ministerit ja kansanedustajat Jouni Backman (sd.) ja Liisa Hyssälä (kesk.) kirjoittivat juuri Sitralle keskustelupaperin, jossa he toteavat, että ”yli 100-vuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat eivät enää vastaa nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita”.

Näyttää vahvasti siltä, että poliittinen eliitti etsii ratkaisuja kuitenkin mieluummin puolueiden ja edustuksellisen demokratian rakenteiden vahvistamisesta kuin kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien kasvattamisesta. Backman ja Hyssäläkin suhtautuvat raportissaan hieman epäillen kansalaisaloitteisiin. Heidän mukaansa jo alle kymmenen kansanedustajaa edustaa yhteensä suurempaa äänestäjäjoukkoa kuin kansalaisaloitteeseen vaadittavat 50 000 allekirjoittajaa.

Edustuksellinen demokratia on kansanvallan ydin. Sitä parempaa tapaa yhteisten asioiden hoitamiseen ei missään ole keksitty. Yhtä selvää on, että ilman poliittisia puolueita aitojen vaihtoehtojen tarjoaminen äänestäjille olisi hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Puolueiden toimintatapoja on silti uudistettava. Se ei vaadi lisää puoluetukea, niin kuin Backman ja Hyssälä väittävät.

Samaan aikaan on kehitettävä myös kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia. Kansalaisaloitteen kirjaaminen perustuslakiimme oli kuusi vuotta sitten merkittävä askel juuri tähän suuntaan.

Ensimmäinen kansalaisaloite tuli eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa vuonna 2013. Sen jälkeen eduskuntaan on tullut 21 aloitetta, joista kahdeksan kohtaloa ei ole vielä ratkaistu. On liioittelua väittää, että tällainen määrä aloitteita tukehduttaisi eduskunnan muuta työskentelyä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Itsenäisyys-hankkeen karu jälkinäytös

Loukkaantumisen aika

Luokkakokous – "Yhtä nopeasti kuin joukko katosi pihalta ruusuineen olivat nämä ihmiset nyt palautettavissa tähän epätodelliseen kuplaan"

Ydinvoima tulee vihreiden eteen ehkä kahdestikin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.