Kansalaisaloitteet haastavat edustuksellista demokratiaa

Vuonna 2012 voimaan tullut kansalaisaloitelaki näyttää aiheuttavan päänkivistystä eduskunnassa. Eduskunnan puhemiesneuvostossa on virinnyt pyrkimys nostaa kansalaisaloitteeseen vaadittujen allekirjoitusten määrää nykyisestä 50 000:sta (Savon Sanomat 10.3.). Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo, että raja nykyteknologian avulla ”täyttyy” liian helposti. Se taas merkitsee sitä, että kansalaisaloitteita tehdään oletettua enemmän ja ne työllistävät eduskuntaa, jopa tukehduttavat eduskunnan muuta toimintaa, niin kuin Pekkarinen toteaa.

Kansalaisaloitteiden toimivuutta ja muutostarpeita selvitetään myös oikeusministeriössä. Selvityksen on määrä valmistua alkavan kevään aikana. Mikään helppo ja nopea harjoitus lain muuttaminen ei kuitenkaan ole, sillä se on tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Se tarkoittaa sitä, että muutos on hyväksyttävä kahdessa eduskunnassa ellei sen taakse löydy viiden kuudesosan enemmistöä, mikä ei ole todennäköistä.

Pyrkimykset vaikeuttaa kansalaisaloitteen jättämistä vaikuttavat oudoilta, kun yhteiskunnassa samaan aikaan ollaan huolissaan kansalaisten poliittisen aktiivisuuden heikkenemisestä ja demokratian tilasta. Entiset ministerit ja kansanedustajat Jouni Backman (sd.) ja Liisa Hyssälä (kesk.) kirjoittivat juuri Sitralle keskustelupaperin, jossa he toteavat, että ”yli 100-vuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat eivät enää vastaa nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita”.

Näyttää vahvasti siltä, että poliittinen eliitti etsii ratkaisuja kuitenkin mieluummin puolueiden ja edustuksellisen demokratian rakenteiden vahvistamisesta kuin kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien kasvattamisesta. Backman ja Hyssäläkin suhtautuvat raportissaan hieman epäillen kansalaisaloitteisiin. Heidän mukaansa jo alle kymmenen kansanedustajaa edustaa yhteensä suurempaa äänestäjäjoukkoa kuin kansalaisaloitteeseen vaadittavat 50 000 allekirjoittajaa.

Edustuksellinen demokratia on kansanvallan ydin. Sitä parempaa tapaa yhteisten asioiden hoitamiseen ei missään ole keksitty. Yhtä selvää on, että ilman poliittisia puolueita aitojen vaihtoehtojen tarjoaminen äänestäjille olisi hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Puolueiden toimintatapoja on silti uudistettava. Se ei vaadi lisää puoluetukea, niin kuin Backman ja Hyssälä väittävät.

Samaan aikaan on kehitettävä myös kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia. Kansalaisaloitteen kirjaaminen perustuslakiimme oli kuusi vuotta sitten merkittävä askel juuri tähän suuntaan.

Ensimmäinen kansalaisaloite tuli eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa vuonna 2013. Sen jälkeen eduskuntaan on tullut 21 aloitetta, joista kahdeksan kohtaloa ei ole vielä ratkaistu. On liioittelua väittää, että tällainen määrä aloitteita tukehduttaisi eduskunnan muuta työskentelyä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.