Kansanedustajien rohjettava puolustaa lujasti Itärataa

Tiistaina käynnistyi valtion ensi vuoden budjetin valmistelu, jota itäisten ja pohjoisten maakuntien kansanedustajien on syytä seurata silmä kovana. Katseet on kohdistettava väylähankkeisiin ja niistä vielä erityisesti ratahankkeisiin, joissa kulissien takainen peli on kiihkeimmillään. Pelin paikka on juuri nyt.

Kaikki tietävät, ettei niin sanottua päärataa tai tunnin rataa Turkuun tai Itärataa rakenneta tällä vaalikaudella, eikä välttämättä seuraavallakaan, koska ensin on suunniteltava. Ja suunnitteluun on hankittava rahaa muun muassa EU:lta, joka voi maksaa jopa puolet suunnittelukustannuksista, mutta vain siinä tapauksessa, että koko rahoitus on varmistettu.

Kustannukset ovat valtavia. Kaikki kolme rataa maksavat kaikkiaan noin kymmenen miljardia euroa. Arvio on tämänhetkinen ja toteutushetken kustannuksia voi vain arvailla. Pelkkä suunnittelu nielaisee 350 miljoonaa euroa. Summan suuruus suhteutuu hyvin, kun sitä vertaa yhden hallituskauden eli neljänvuoden liikenteenkehittämisrahoihin. Se on niistä noin kolmasosa.

Ratahankkeiden toteuttamiseksi on kaavailtu hankeyhtiöitä, koska siten olisi mahdollista välttyä kaikkien liikennerahojen sijoittamisesta rautateihin. Vaan eivät nekään ilman rahoitusta toimi.

Jo nyt julkisuudessa on kuultu äänenpainoja, että kyllä Helsingin ja Tampereen välinen päärata sekä Turun tunnin rata ansaitsevat suunnittelurahaa, mutta miten itään voi rahaa antaa, kun siellä ei tunnu löytyvän yksimielisyyttä ratalinjauksesta.

Itä-Suomen maakuntaliitot, monet kaupungit, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit vetosivat jo keväällä silloiseen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriin (kesk.) sen puolesta, että nopea yhteys Helsingistä Pietariin linjattaisiin Helsinki-Vantaan lentokentältä Porvoon ja Kouvolan kautta. Linjaus tähtää ratkaisuun, joka hyödyttää koko Itä-Suomea.

On totta, että Lahti saattaisi kärsiä Kouvolan kautta koukkaavasta itäradan linjauksesta, mutta munakasta ei voi saada rikkomatta munia. Yhden elinvoimaisen eteläsuomalaisen kaupungin junayhteyksien väheneminen on pieni hinta siitä, että rata tehostaa valtavasti esimerkiksi Itä-Suomen raaka-aineiden hyödyntämistä ja lisää alueen saavutettavuutta.

Itäradan parhaan linjauksen taakse olisi saatavissa jopa 50 kansanedustajaa, jos Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan kansanedustajien lisäksi myös kaikki Oulun ja Lapin vaalipiirien kansanedustajat nousisivat Itärataa puolustamaan. Sellaisella joukolla olisi painoarvoa. On huomionarvoista, että heistä peräti 36 edustaa hallituspuolueita.

Kansanedustajien on tärkeintä käsittää, että Itäradan puolesta on taisteltava aivan yhtenäisenä joukkona. On asetuttava yksimielisesti yhden ratalinjausvaihtoehdon taakse ja rohjettava pitää kiinni päättäväisesti siitä, että se tulee valmisteluun läntisempien ratahankkeiden kanssa yhtä jalkaa. Jos niin ei tapahdu, Itärata unohtuu jälleen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kesälomareissulle kotimaassa tuli hintaa – toki halvemmallakin olisi päässyt

Talouden karu arki vähitellen valkenemassa

Joulu ja olut varmoja matkailuvaltteja

Tarvitsemme liittolaisia

Alas Kiven portaita

SAK:ta ei pidä päästää isännöimään hallitusta

Vetovoimaisuus edellyttää ylläpitotoimia

Viuhka-Suomi

Olen sisällöllinen väliinputoaja

Kuvakukon tapaus herättää paljon kysymyksiä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.