Kansantalous tarvitsee seutukaupunkien panosta

Selvityshenkilö Antti Rantakokon raportti seutukaupunkien kehittämisestä tulee kuin tilauksesta keskelle yksinkertaistusten hallitsemaa aluepoliittista keskustelua. Selvityksen vertailuun on valittu 14 maakuntansa kakkoskaupunkia, Pohjois-Savosta Iisalmi ja Etelä-Savosta Savonlinna.

Alueiden vastakkainasettelua on viime aikoina lietsottu korostetun pääkaupunkivetoisesti Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) johdolla.

Vapaavuoren toissa viikolla isännöimä Suomen 21 suurimman kaupungin johtajien tapaaminen päätyi lausumaan,etteivät kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen ole ristiriidassa keskenään. Muotoilu on tasapainoisempi kuin Vapaavuoren arviot maakuntien Suomesta, mutta siitäkin syntyy helposti kuva suurista kaupungeista ja niitä ympäröivästä maaseudusta koostuvasta maasta. Kansantaloudelle keskeiset seutukaupungit tahtovat jäädä kuolleeseen kulmaan.

Rantakokkokin toteaa, että seutukaupungit ovat jääneet väliinputoajiksi, mikä näkyy myös niihin kohdistuvan tutkimuksen puutteena. Kuitenkin niistä löytyy Suomen teollisen toiminnan, kuten metsäteollisuuden ja raskaan metalliteollisuuden ydin. Toisaalta yksipuolinen elinkeinorakenne yhdistettynä kokoon on tehnyt ne haavoittuviksi rakennemuutoksissa.

Rantakokon yhteenveto Iisalmesta antaa seutukunnan elinvoimaisuudesta rohkaisevan kuvan. Puhe Ylä-Savon teollisesta ihmeestä ei ole sananhelinää. Alueen teollisuuden liikevaihto oli viime vuonna 1,1 miljardia euroa. Viennin arvo oli kasvanut vuoden aikana yli 10 prosenttia noin 500 miljoonaan. Veturiyrityksistä Ponsse, Olvi, Normet ja Genelec työllistävät suoraan noin reilut 1 500 henkeä.

Iisalmen kehittämisen jarruna koetaan liikenneyhteydet yleensä ja etenkin viitostien alhainen nopeusrajoitus. Erikoisosaajien rekrytointia ja sitouttamista paikkakunnalle vaikeuttavat lisäksi puolisoiden rajalliset työmahdollisuudet. Valtionhallinnon, oikeuslaitoksen ja muiden julkisten palvelujen keskittäminen maakuntakeskuksiin ja Helsinkiin näkyy myös Iisalmen työpaikoissa ja väestökehityksessä. Kuopion imu koetaan sekä vahvuutena että heikkoutena.

Raportti ei käsittele Varkautta, johon pätevät samanlaiset kehityskulut, uhat ja mahdollisuudet. Koskenvarren teollisuus on kannatellut Varkautta kaksi vuosisataa. Stora Enson kolmen vuoden takainen 110 miljoonan euron investointipäätös kantaa vuosikymmeniä eteenpäin.

Savonlinnaa odottaa iso menetys, kun Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitos siirtyy Joensuuhun vuoden päästä. Kaupunki ei ole kuitenkaan jäänyt paikalleen murehtimaan. Teknologiapuiston ja matkailurakentamisen kautta hankkeita on käynnissä noin 200 miljoonan euron arvosta (SS 9.10.).

Iisalmesta selvityshenkilö mainitsee arjen sujuvuuden sekä kulttuurin ja identiteetin pitkän historian. Jos vain töitä riittää, voivat seutukaupungit houkutella muuttajia asumisen ja elämisen laadulla, ennen kaikkea hinta–laatusuhteella.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.