Kansanvallan nakertajat

Keskustan äänenkannattajan Suomenmaan ruorissa on lokakuun alusta lähtien ollut valtiotieteen tohtori Pekka Perttula, 49. Pesti on ainakin toistaiseksi määräaikainen. Päätoimittajuus päättyy kesäkuussa 2012.

Perttula ei ole meritoitunut journalistina, vaan erilaisissa keskustan puoluetehtävissä. Vallan näkökulmasta hänen uransa tähänastinen huippu osui vuosiin 1994-1997, jolloin hän oli keskustan puoluesihteerinä.

Kova työ keskustan ykkösorganisaattorina ja järjestökoneiston pyörittäjänä väsytti idealistisen nuoren miehen. Hän siirtyi keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeriksi, joka sekin on merkittävä tehtävä.

Kolme vuotta sitten hän luopui tehtävästä ja ryhtyi kirjoittamaan väitöskirjaa Maalaisliittoa aikanaan johtaneesta V.J. Sukselaisesta. Väitöskirjan aihe kuvaa hyvin Perttulaa: hän tutki Sukselaisen aatteellista kehitystä.

Perttulan aatteellisuus joutui ristiriitaan hänen oman puolueensa toimintatapojen kanssa, kun puoluesihteerinä aloitti Jarmo Korhonen. Perttula erosi keskustan jäsenyydestä. Hän ei hyväksynyt sitä, että Korhonen muutti keskustan rahankeruuorganisaatioksi.

Viime kesänä keskustalle valittiin uusi johto, jolla on Perttulan tuki. Puoluesihteeri Timo Laaninen ja kumppanit pyysivät työttömän tohtorin Suomenmaan päätoimittajaksi.

Nimitys oli rohkea sen vuoksi, että Perttulalla ei ole kokemusta journalistin työstä. Samanlaisia nimityksiä tehtiin takavuosina enemmänkin. Alan ulkopuolelta tulleet päätoimittajat olivat usein lehden poliittisen linjan takuuhenkilöitä tai keulakuvia, eivät journalistisia johtajia tai kehittäjiä. Poikkeuksia toki oli.

Suomenmaan uuden päätoimittajan linjasta ei runsaan viikon työrupeaman jälkeen luonnollisesti voi päätellä juuri mitään lehden sivuilta. Arki on vasta alkamassa.

Julistuksia Perttula kuitenkin on jo ehtinyt antamaan. Helsingin Sanomille (29.9.) Perttula kertoi yrittävänsä päätoimittajana löytää sillanrakentajan roolin median ja politiikan välillä.

- Ilmapiiri on nyt sairas. Tämä aika on hirvittävän syyllistävä ja syyllisiä hakeva, eikä se vie enää keskustelua eteenpäin. Ei tämä enää tervehdytä kansanvaltaa, Perttula sanoi.

Hänellä oli kaksi esimerkkiä: kokoomuslaisen kansanedustajan Petri Salon lahjontasyyte ja keskustalaisen ympäristöministerin Paula Lehtomäen perheen osakekaupat. Perttulan mielestä media molemmissa tapauksissa loi kuvaa, että suomalainen politiikka on pahasti korruptoitunut.

Oli pakko käydä läpi vanhoja lehtiä. Mitä me toimittajat Salosta ja Lehtomäestä oikein olemmekaan kirjoittaneet?

Otsikot olivat toki suuria. Mikseivät olisi olleet? Virallinen syyttäjä syyttää istuvaa kansanedustajaa lahjontarikoksesta. Ympäristöministerin puoliso on hankkinut hyvän omakotitalon hinnan verran kaivosyhtiön osakkeita, vaikka ei aikaisemmin osakesijoittamista olekaan harrastanut.

Molemmat asiat olivat uutisia, mitattiinpa niitä millä tahansa uutiskriteereillä.

En huomannut, että yhdessäkään jutussa olisi sanottu Salon syyllistyneen siihen, mistä häntä syytettiin. Pääkirjoituksissa ja kommenteissa arvosteltiin Lehtomäkeä siitä, että hän tarvitsi puolisonsa osakekauppojen ilmoittamiseen yli puoli vuotta.

Media ei mielestäni luonut kuvaa, että suomalainen politiikka olisi korruptoitunut.

On hyvin vaikea hyväksyä väitettä, että media uhkaisi kansanvaltaa, kun se valvoo poliitikkojen tekemisiä. Jos poliisi ja syyttäjä epäilevät poliitikkoa rikoksesta, siitä on kerrottava. Samalla tavalla on kerrottava poliitikkojen sidonnaisuuksista, jos niillä on merkitystä poliitikkojen työssä.

Journalismi ei ole tiedettä. Siksi journalismi ei välttämättä heti kykene välittämään ihmisille täysin tarkkaa ja virheetöntä kuvaa siitä, mitä on tapahtunut. Ylilyöntejä ja suoranaisia virheitäkin raportoinnissa on. Vähitellen kuva kuitenkin tarkentuu.

Riippumaton journalismi on kansanvallan edellytys, ei sen uhka. Sen sijaan kansanvalta olisi uhattuna, jos media vaikenisi havaitsemistaan epäkohdista tai alistuisi vallanpitäjien talutettavaksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hirviä kannattaa metsästää aina kun mahdollista

Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Metsänomistajan pitää voida luottaa

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Pääministerin pitäisi pitää kieli keskellä suuta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.