Karsia vai kehittää?

Kiristyvässä taloustilanteessa moni kunta karsii kulttuuritoimen menoista.

Kulttuurin hyvinvointi- ja talousvaikutuksia kartoittavat tutkimukset puhuvat kuitenkin sen puolesta, ettei kulttuurista sittenkään kannattaisi leikata.

Kulttuurin ja taiteen terveysvaikutuksia on tutkinut esimerkiksi lääketieteen tohtori Markku Hyyppä. Hänen kahdenkymmenen vuoden ajan kestäneen tutkimuksensa mukaan oman yhteisön kulttuuriharrastuksiin osallistuminen vaikuttaa terveyteen yhtä tehokkaasti kuin useammat muut terveyttä edistävät tekijät.

Uumajan yliopistossa samaa aihetta tutkineen Bonkuin Benson Konlaanin mukaan kulttuuritoimintaan osallistumattomilla on yli 57 prosenttia suurempi sairastumisriski. Konlaan havaitsi kulttuuritoimintaan osallistuneilla alhaisempaa verenpainetta ja pienempää sydän- ja verisuonisairauksien sekä psyykkisten ongelmien ilmenemistä osallistumattomiin verrattuna.

Kulttuurin ja taiteen talousvaikutuksia on selvitetty myös useissa tutkimuksissa. Niiden mukaan kulttuuriin sijoitettu euro tulee erilaisten vaikutusmekanismien kautta alkuperäistä suurempana summana takaisin.

Maalaisjärjelläkin toki voi todeta, että taiteella, kulttuurilla, tapahtumilla ja järjestötoiminnalla on monenlaisia paikkakuntaa hyödyttäviä vaikutuksia.

Esimerkiksi kulttuuritapahtumat tuovat paikkakunnalle positiivista virettä, elämänmyönteistä ilmapiiriä ja piristystä tavalliseen arkeen. Ne edistävät ihmisten välistä myönteistä vuorovaikutusta ja luovat yhdessä tekemisen mielikuvaa. Tämä kaikki lisää asukkaiden sitoutumista kotipaikkakuntaansa, yleistä hyvinvointia ja paikkakunnan houkuttelevuutta.

Kotikaupungissani Outokummussa kulttuuritoimen resursseja ja nuorten harrastuksiin suunnattuja määrärahoja meinattiin leikata reippaalla kädellä. Onneksi kulttuurikaupungin päättäjät tulivat järkiinsä ja peruivat nämä lyhytnäköiset kaavailut.

Loppujen lopuksi kulttuuripalveluiden leikkaamisen uhka tuotti outokumpulaiselle kulttuurielämälle palveluksen.

Pelko palveluiden karsimisesta synnytti vilkasta keskustelua kulttuuripalveluiden merkityksestä ja tulevaisuudesta. Vahvaa outokumpulaista kulttuuritahtoa ilmaistiin esimerkiksi mielenosoitusmarssin, keskustelutilaisuuden ja paikallislehdessä julkaistun vetoomuksen keinoin.

Olisi mainiota, jos tällainen kulttuuripalveluita koskeva kansalaiskeskustelu käytäisiin muissakin kunnissa.

Kulttuurirahojen puolustamisen lisäksi olisi tärkeää pohtia esimerkiksi sitä, miten kulttuuripalveluiden piiriin pääsisi entistä useampi kuntalainen tai millaista yhteistyötä kulttuuritoimi voisi tehdä kunnan muiden hallintoalojen kanssa

Kirjoittaja on outokumpulainen taiteilija ja kulttuurituottaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suomen niemen pesänjakajat

Itsenäisyyspäivänä on hyvä ammentaa oppia historiasta

Hurskastelu ei kitke väkivaltaa kaukaloista

Suomi on yhä EU:n puheenjohtajamaa

Roskia ja hirsiä

Tyytyväisten oppilaiden osaaminen huolestuttaa

Hoitavia käsiä pitäisi lisätä, ei vähentää

Toisen maan kansalaiset

Huuhkajat hautasi menneisyyden haamut, remontoi suomalaisen jalkapallon identiteetin ja sai uskomaan parempaan

SDP:ssä on aika kääntää kokonaan uusi lehti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.