Kasvu on hyvinvointia

Maailman talouskasvu on hiipumassa. Myös viimeiset vuodet maailman bruttokansantuotteen kasvun vetovastuussa olleet Kiina ja Intia ovat hiljentämässä vauhtiaan.

Jotkut tahot ovat kritisoineet kyseisen mittarin merkitystä. Sitä korvaamaan on haluttu tarkempia, kestävää kehitystä tukevia mittareita. Kehitymme ja ehkäpä jopa viisastumme.

Kasvun merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei kuitenkaan pidä kieltää. Ihmiskunta on elänyt viimeiset sata vuotta hyvin nopeaa kasvun vaihetta.

Ajanlaskumme alusta saakka ensimmäiset 1800 vuotta olivat käytännössä talouskasvussa nollasummapeliä. Vaikka teollistumisen ensi vuodet olivat yksilön kannalta melkoisen ankeita, lähti hyvinvointi kehittymään nopeasti yhä useammilla elämän aloilla.

Jos esimerkiksi seitsemän sukupolvea sitten elänyt sukulaisemme temmattaisiin tähän aikaan, saattaisi hän luulla maanpäällisen paratiisin toteutuneen.

Silti moni asia kaipaa korjaamista ja kehittämistä. Onneksi näemme näitä paremman elämän mahdollisuuksia jatkuvasti, sillä geeneihimme lienee kirjoitettuna jatkuva tyytymättömyys.

Tyytymättömyys on siis hyvä asia, mutta ikävää on, jos se johtaa kehityksen ja onnistuneen muutoksen merkityksen vähättelyyn. Se on silloin tosiasioiden kieltämistä.

Maailmanlaajuisella taantumalla on ikävät seuraukset. Tämän vuoksi jokaisen alueen tulisi panostaa uusiin innovaatioihin ja uudenlaiseen näkemykseen hyvästä maailmasta entistäkin painokkaammin.

Tarvitsemme varmasti tulevaisuudessa yhteistä globaalia taloussysteemiä, joka rakentaa yhteiset pelisäännöt talouselämälle. On typerää, että maailman rahavirtojen liikkeitä sääntelevät suhdanteista hyötyvät luottoluokittajat kukin omien laskelmiensa pohjalta.

Kuntarakennetta ollaan vihdoin laittamassa uusiksi. Tämä koskee myös meidän aluettamme.

Olemme taipuvaisia katsomaan asiaa hyvinkin suppeasti kuntapalveluiden ja hallinnon näkökulmasta. Paljon järkevämpää olisi katsoa asiaa alueen elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta. Vain takaamalla alueen talouskasvun, takaamme myös julkisten palveluiden tulevaisuuden.

Elinkeinojen kehittämisessä ei pidä tuijottaa vain vientiin. Tarvitsemme Varkauden kaltaisia vientiin erikoistuneita tuotantoalueita, mutta myös entistä enemmän koulutuksen ja koko palvelualan elinkeinojen kehittämistä. Tarvitsemme yhä monipuolisempaa elinkeinorakennetta.

Koulutamme tällä hetkellä osaajia pääkaupunkiseudun kasvukeskuksiin. Se on typerää. Monipuolisella elinkeinorakenteella takaamme erilaisia työpaikkoja alueellemme ja mahdollistamme näin koulutetun väestön pysymisen alueellamme.

Myös jokainen uusi tänne muuttanut asukas ja jokainen syntynyt lapsi on vientivoitto. Meidän on satsattava maakunnan houkuttavuuteen asuinympäristönä. Koko koulutussektori on saatava tiiviiseen yhteistyöhön alueemme kehittämiseen.

Monipuolinen ja kiinnostava koulutustarjonta on selkeä alueen markkinointivaltti. Kulttuurialaan kannattaa panostaa tästä näkökulmasta: tarvitsemme erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.

Ei ole mielekästä katsoa vain trendiennustuksiin. Meidän on kyettävä luomaan uudenlaisia visioita tulevaisuudesta, uskottava parempaan maailmaan. Vain niin kehitys vie meitä eteenpäin.

Kirjoittaja on Kuopion kaupungin palvelualuejohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.