Kasvukipuja 20 vuotta

Eppu Normaali laulaa 20 vuotta ja sikana. Ammattikorkeakoulujärjestelmä täyttää saman verran, mutta onnistuneempi vertaus on Miljoonasade-yhtyeen albumiin: Kasvukipuja 20 vuotta.

Suomessa opistoasteen oppilaitoksia oli aikoinaan noin 500. Monet niistä olivat pieniä ja koulutus opiskelijaa kohden maksoi kohtuuttomasti. Koulutusuudistuksessa opinahjot koottiin saman sateenvarjon alle.

Mullistus oli melkoinen, koska monet yksiköt olivat paikkakunnallaan jo vakiintuneita, yli satavuotiaita brändejä kuten Kuopion teknillinen oppilaitos tai Peltosalmen maatalousoppilaitos. Matkan varrelle on mahtunut kasvukipuja, mutta koko ajan on suunta ollut kohti yhtenäistä ammattikorkeakoulua.

Ammattikorkeakoulujärjestelmään oli myös ulkopuolista painetta. Kehittyvä työelämä tarvitsi entistä koulutetumpaa väkeä ja lukioista valmistuneiden sumaa haluttiin purkaa. Samoin Suomen ammatillinen koulutus haluttiin nostaa eurooppalaiselle tasolle ja saada myös kansainväliseksi.

Savonia aloitti toimintansa väliaikaisena ammattikorkeakouluna 1992. Vakinaisen toimiluvan korkeakoulu sai 1998. Näitten vuosien aikana ammattikorkeakoulun toiminta laajeni seitsemän koulutusalan ja lähes seitsemän tuhannen opiskelijan korkeakouluksi.

Tällä massalla on mittava aluevaikuttavuus. Esimerkiksi eri aloilta on näinä vuosina valmistunut yli 16 000 opinnäytetyötä, jotka valtaosaltaan on tehty yritysyhteistyönä.

Myös oppimisympäristöjä kehitetään vastaamaan ajan haasteita. Kuopiossa Savonia on toiminut monissa eri toimipisteissä. Tämä on epäilemättä syönyt resursseja.

Yhteisestä kampuksesta Kuopiossa on puhuttu jo pitkään. Ensimmäisen kerran toin ajatuksen esille vuoden 2000 avajaispuheenvuorossani. Aika ei vielä silloin ollut asialle kypsä. Yliopistolla ei lämmetty ajatukseen eikä myöskään Kuopion kaupungin suunnalta.

Kampukselle vaihtoehtoja on riittänyt. Konkreettisesti kampus nousi esille, kun sitä suunniteltiin (2005) Tekun yhteyteen. Kampuksella nähtiin olevan myös matkailullista ulottuvuutta. Olihan kampus yhden Kuopion pääväylän varressa. Opiskelijavirrat keskustassa olisivat olleet arkipäivää.

Tiedepuiston alue Savilahdessa on ollut esillä yhtenä vaihtoehtona useasti. Katseet suunnattiin lopulta vanhaan yhteistyökumppaniin Technopolikseen. Vuonna 2000 alkanut yhteistyö oli laajentunut vaiheittain. Vuosi sitten yhteistyö vankistui, kun matkailu- ja ravitsemisalan koulutus siirtyi Microkadun kampukselle.

Technopolikselle on syntymässä yhteisö, joka palvelee koko Pohjois-Savoa monipuolisesti. Kyseessä on kiinteistöhybridi, jossa on tällä hetkellä yli 140 yritystä, yliopisto ja ammattikorkeakoulu.

Uudet suunnitelmat etenevät vaiheittain. Seuraavaksi muuttovuorossa olisi hyvinvointialankoulutus kesällä 2013. Muotoilun, tekniikan sekä liiketalouden alan koulutus siirtyy Microkadun kampukselle syksyyn 2015 mennessä. Silloin kampuksella tulee olemaan noin 4000 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 400.

Kuopion hallinto-oikeus on kieltänyt Savoniaa jatkamasta kampushanketta. Siitä tehty valitus tulee muuttamaan aikatauluja, olipa sen lopputulos mikä tahansa.

Yhtenäinen kampusalue tuo merkittäviä toiminnallisia etuja. Kampuksella voidaan sujuvasti yhdistää muun muassa erilaisia opiskelija- ja kirjastopalveluita, opetustarjontaa tai vaikkapa monialaisia yrityspalveluja.

Jos kampusalue luo joustavuudellaan monia mahdollisuuksia, tätä tulee hyödyntää myös kansainvälisessä markkinoinnissa. Kansainvälisyys on nyt ja tulevaisuudessa entistä merkittävämmässä roolissa Savoniassa.

Savonialla on korkeakoulukumppaneita yli 30 maassa. Aktiivinen opiskelija- ja asiantuntijavaihto on arkipäivää, niin myös kansainväliset yhteistyöprojektit. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa on tutkinto-opiskelijoita jopa 20 maasta.

Ulkomaalaiset opiskelijat on Suomelle valtava mahdollisuus, jos heitä osataan käyttää. He ovat yksi tärkeä tulevaisuuden työvoimapulaa helpottava ja kilpailukykyä edistävä voimavara. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että he ovat luoneet kontakteja jo opiskeluaikana. Nythän ulkomaalaisten opiskelijoiden on vaikea saada esimerkiksi harjoittelupaikkoja.

Uutena tuotteena on esille noussut koulutuksen vienti. Korkeakoulut ovat rakentaneet tai ovat rakentamassa koulutuksen vientiin erilaisia strategioita. Tuotteistaminen on vielä pohdinnassa eli mistä näkökulmasta korkeakoulutusta viedään ulkomaille. Onko kyse koulutustason nostamisesta? Haetaanko lisäeuroja? Ollaanko humaaneja ja halutaan olla kehittämässä kehitysmaita? Viedäänkö tutkintoja, tutkinnonosia vai toimintamalleja esimerkiksi pedagogisia menetelmiä?

Koulutuksen viennistä on jo nyt Savoniassa kokemuksia. Esimerkiksi pariisilaisesta yliopistosta, Paris Sudista on tullut aikuisia opiskelemaan Kuopioon kulttuurienvälistä viestintää.

Yhteistyö käynnistyi 2008 ja siitä lähtien Paris Sudin opiskelijoita on käynyt vuosittain opiskelemassa kyseistä aihetta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten etsitään ja löydetään markkinarako koulutukselle. Vaikka Ranska on monikulttuurinen yhteiskunta, kulttuurienvälinen viestinnän opetus ei ole siellä kovinkaan yleistä.

Tämä vuosikymmen on alkanut suurilla haasteilla. Hallitusohjelman keskeinen tavoite on suomalaisen osaamisen nostaminen maailman kärkeen. Kuitenkin valtiovallan leikkauspäätökset vaarantavat tämän tavoitteen. Uhkakuvissa on myös mahdollisuus. Savoniassa ajattelemme, ettei tulevaisuus tule annettuna, rakennamme sen itse.

Veli-Matti Tolppi

Kirjoittaja on Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Huawei-boikotti haastaa esineiden internetiä

KYSin hieno tarina ansaitsee lujaa tukea jatkossa

Sivuutetut suivaantuivat

Oppilaille palautettava oikeus numeroarvioon

Tervetuloa kansainväliset talentit

Epäasialliseen vaikuttamiseen osataan varautua

Kahdet tärkeät vaalit ajoittuivat liian lähekkäin

Mökkeily ei hiivu vaan muuttaa muotoaan

Lisää liiketoimintaosaamista

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.