Katalonia kävisi sytykkeeksi muille itsenäisyyshankkeille

Katalonian itsehallintoalueen itsenäistymishanke sai lisää voimaa joulunalusviikolla järjestetyistä poikkeusvaaleista. Vaalien suurimmaksi häviäjäksi katsottiin yleisesti Espanjan pääministeri Mariano Rajoy, joka tavoitteli määräämillään vaaleilla Katalonian perustuslaillisen itsehallinnon palauttamista. Itsenäisyysmielisten puolueiden enemmistö 135-paikkaisessa alueparlamentissa oli jo sinänsä tappio pääministerille, mutta varsinainen häpäisy hänelle oli Kansanpuolueen (PP) rökäletappio: Rajoyn puolue menetti 11 paikastaan kahdeksan.

Kiistanalaiseksi vaalituloksen tekee se, että itsenäisyyden puolustajat saivat paikkaenemmistön noin 47,5 prosentilla annetuista äänistä. Itsenäisyyttä ajavilla puolueilla oli vahvin kannatus pienissä vaalipiireissä, joista valittiin suhteellisesti enemmän edustajia kuin suurista vaalipiireistä. Erityisen iloinen aluevaalien lopputuloksesta oli entinen Katalonian aluejohtaja Carles Puigdemont. Hän on oleskellut Brysselissä siitä läh­tien, kun madridilainen tuomioistuin määräsi marraskuussa hänet ja seitsemän muuta Katalonian hallituksen jäsentä vangittavaksi kapinasyytteen vuoksi.

Vaalitulosta selittävät osaltaan lokakuun 1. päivän tapahtumat kansanäänestyksen yhteydessä. Espanjan poliisi yritti estää katalaanien äänestämistä, ja 900 ihmistä loukkaantui. Lokakuun lopulla alueparlamentti hyväksyi yksipuolisen itsenäistymisjulistuksen, minkä jälkeen Espanjan hallitus hajotti itsehallintoalueen aluehallituksen ja alueparlamentin ja määräsi aluevaalit joulukuun 21. päivälle.

Aluevaalien tulos oli siis katalaanien vastaus keskusvallan väkivaltaan. Sen ansiosta myös Rajoy näyttää vähitellen ymmärtävän, että neuvotteleminen on pakkoa ja väkivaltaa parempi tapa ratkaista kiista. Tosin hän ilmoitti vaalituloksen kuultuaan olevansa valmis vuoropuheluun vain Katalonian uuden aluehallinnon kanssa, mutta itsenäisyysmielisten johtajaa Puigdemontia hän ei suostu tapaamaan. Myös Espanjan kuningas Felipe VI näyttää unohtaneen jyrkät puheensa ja alkaneen sovitella. Hän muun muas­sa kehotti jouluaaton puheessaan katalonialaisia poliitikkoja välttämään vastakkainasettelua.

Keskustelu on ainoa viisas tapa edetä, mutta se ei ole mahdollista ilman kiistan kummankin osapuolen nöyrtymistä. Neuvottelujen ei tarvitse eikä pidä johtaa Katalonian itsenäistymiseen, mutta alueen itsehallinnon vahvistaminen on kaikesta päätellen väistämättä edessä.

Kataloniaa ei voi päästää itsenäistymään, koska itsenäistyminen kävisi sytykkeeksi monen muunkin EU-maan hajoamiselle. Itsenäisyydestä haaveilevat muun muassa Belgiassa maan hollanninkielinen osa, Saksassa Baijeri, Italiassa Etelä-Tiroli, Pohjois-Italia ja Sardinian saari ja Ranskassa Bretagne ja Korsikan saari sekä Baskimaa, johon kuuluisi alueita myös Espanjan puolelta. Itsenäistymisajatuksia on myös Tanskaan kuuluvilla Färsaarilla ja Grönlannissa. On selvää, että Brexitin heikentämä EU olisi repaleisena entistä heiveröisempi, mikä ei olisi Suomellekaan eduksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Junttia vituttaa väärässä paikassa, nössöä ei ollenkaan

Eläinten hyväksikäyttö johtaa kulkutauteihin

Juntti käyttää väärässä paikassa

Monipaikkamaalainen kaupungissa

Korona muuttaa työelämän käytäntöjä

Poliisin toimintavalmius riippuu resursseista

Vaka vanha Matti Vanhanen

Suomalaisella matkailulla on näytön paikka

Neljä metriä on liian vähän, kun viuhtojia on paljon

Haaviston poliittista luottamusta koetellaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.