Katalonian ja Espanjan peruutettava umpikujasta

Katalonian aluehallinnon ja Espanjan hallituksen välinen pattitilanne alkoi keskiviikkona saada farssimaisia piirteitä. Konservatiivipääministeri Mariano Rajoy vastasi aluejohtajan Carles Puigdemontin tiistaina antamaan epäsuoraan itsenäisyysjulistukseen tivaamalla, onko Katalonia julistautunut itsenäiseksi vai ei.

Kysymys on aiheellinen, sillä Puigdemontin odotettu puhe alueparlamentissa jäi epämääräiseksi. Hän totesi, että kansanäänestyksen perusteella Katalonialla on oikeus olla itsenäinen valtio, mutta ehdotti julistuksen lykkäystä, jotta voidaan aloittaa vuoropuhelu hallituksen kanssa.

Rajoyn mukaan separatisteilla on kaksi vaihtoehtoa, joko luopua itsenäisyyshankkeesta tai kohdata sitä seuraavat oikeustoimet. Perustuslaki mahdollistaa ankarimmillaan alueen itsehallinnon ja oman poliisin kaltaisten instituutioiden tilapäisen lakkauttamisen.

Puigdemontin pyörittely viittaa ymmärrykseen siitä, miten kovilla panoksilla pelataan. Yksipuolinen itsenäisyysjulistus johtaisi kaaokseen. Toissa sunnuntain kansanäänestyksen tukahduttaminen kansallisten poliisijoukkojen voimin voisi olla vasta alkusoittoa väkivallalle. Vaikka siltä vältyttäisiin, Katalonialla olisi ilman kansainvälistä tunnustusta edessään hylkiövaltion tie. Kuluneen puolentoista viikon aikana osa pankeista on vetänyt toimintaansa pois Barcelonasta. Eristys hyydyttäisi vauraan ja teollistuneen seudun talouden nopeaan tahtiin.

Toisella puolen keskushallinnon virheet osoittavat, ettei myöskään pääministeri Rajoy ole ollut tilanteen tasalla. Raskain moka oli yritys estää jo ennalta laittomaksi julistettu kansanäänestys. Jos hallitus olisi antanut sen tapahtua omalla painollaan, olisivat yhtenäisyyden kannattajat todennäköisesti saaneet paremman kannatuksen. Santarmien rynnäköt äänestyspaikoille johtivat myös osan valtamediasta sympatisoimaan separatisteja. Katalaanien todellisista haluista on kahdenlaista viestiä, kun sekä itsenäisyyden kannattajat että vastustajat ovat marssineet Barcelonassa.

Nokittelu on ajautunut pisteeseen, josta kummallakaan ei ole tyylikästä perääntymistietä. Puigdemontista on alkanut muodostua kuva poliitikkona, joka uhraisi yleisen edun päästäkseen valtionpäämieheksi. Rajoyn toiminta paljastaa heikon johtajan, joka laskee palkkioita, rangaistuksia ja kasvojen säilyttämistä. Molempien on tultava hieman toista vastaan.

Vähemmistöhallituksen pääministerinä Rajoylla on valmiiksi hauras asema sosialistisen opposition tarkkailun alla. Otteiden koventaminen Kataloniassa johtaisi helposti ennenaikaisiin vaaleihin. Ehkä niiden uhka pakottaa Rajoyn myöntymään dialogiin.

Jos nationalistisesta kiihkosta päästään molemmin puolin selväjärkisempään keskusteluun, pitäisi yhteisen edunkin kirkastua. Katalonian kannattaa pysyä emämaassa, jonka kannattaa sallia sille nykyistä enemmän autonomiaa. Jos se onnistui Baskimaassa, sen pitäisi onnistua Kataloniassakin ja huomattavasti rauhanomaisemmin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.