Katovuosi paljastaa surkean riskivaran

Savon taivasta peittävä pilvimassa ei näytä väistyvän eikä sää kuivuvan. Vaikka eletään jo lokakuuta, viljojen puinti on yhä pahasti kesken, ja sateiden lakoonnuttama vilja itää tähkissä.

ProAgrian tuoreen kasvutilannekatsauksen mukaan sadon kypsymisen aika päättyy näinä päivinä. Se, mikä ei ole ehtinyt valmistua, jää keskenkasvuiseksi ja menetetään.

Paras tilanne on runsas vuosi sitten kylvetyillä syysviljoilla. Savossa rukiista jää kuitenkin puolet korjaamatta, eikä kuivattu satokaan kelpaa kaikilta osin leipäviljaksi. Myös syysvehnän laatu on painunut Pohjois-Savossa huonoksi.

Poikkeuksellisen kylmän toukokuun vuoksi kevätviljojen kylvö viivästyi ja kasvu lähti hitaasti liikkeelle. MTK Pohjois-Savo arvioi (SS 3.10.), että maakunnan ohrista olisi puitu vasta neljännes. Sadon määrä ja laatu yltävät hädin tuskin välttäviksi, ja osa jää varmuudella peltoon, kun maa ei kanna koneita.

Kaurasta jää todennäköisesti Pohjois-Savossa korjaamatta noin kolmannes. Kevätvehnän kohtalo näyttää samalta, sillä sen puinti on vasta alussa.

Leipä ei maailmasta lopu, vaikka Savon viljasato hiipuisi olemattomaksi. Suomen kannalta kysymys on kuitenkin vakavasta asiasta, jonka vaikutukset ulottuvat paljon yksittäisiä maatiloja kauemmaksi.

MTK Pohjois-Savon mukaan huonon viljasadon aiheuttama lisärahoitustarve maakunnan tiloille on nyt vähintään 25 miljoonaa euroa. Koko maassa puhutaan arviolta 200 miljoonan euron menetyksistä.

Luvut konkretisoituvat yksittäisillä tiloilla, joiden pitäisi maksaa viljatuloilla polttoaine- ja lannoitelaskut, työntekijöiden palkat ja lainojen korot. Ellei rahaa tule, edessä on katastrofi.

Kotieläintaloudessa surkea viljasato näkyy rehulaskujen kohoamisena. Se syventää entisestään maito- ja lihatilojen ahdinkoa. Vaikeuksien kasaantuessa osa viljelijöistä päätyy varmuudella lopettamaan tuotantonsa.

Vanha satovahinkojen korvausjärjestelmä, jossa valtio tasoitti rahalla viljelijöiden menetyksiä, ei ole enää voimassa. Myöskään pankit eivät ole halukkaita tulemaan apuun, sillä niiden on vaikea nähdä, että tilojen asema helpottuisi jatkossa.

Terveen yritystalouden kannalta kokonaisuus on kaikkea muuta kuin kunnossa. Maataloudelta puuttuu riskivara. Alkutuotannon kannattavuus on ajettu Suomessa niin alas, etteivät yritykset kestä kunnolla edes yhtä sadekesää.

Syy katovuoden tuomaan kriisin ei ole pohjimmiltaan poikkeuksellisissa luonnon olosuhteissa vaan pitkäjänteisessä maatalouspolitiikassa. Tuottajahinnat ovat yksinkertaisesti liian alhaalla, jotta Suomessa voitaisiin luottaa kotimaisen elintarviketuotannon jatkuvuuteen.

Ellei maataloudelle löydy apua, on hyväksyttävä ajatus tuotannon ja samalla ruokaomavaraisuutemme katoamisesta. Viljelijät tekevät työnsä, mutta vastuu kokonaisuudesta on valtiolla.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.