Kaupunginjohtajaa ei tarvinnut hakea kaukaa

Kuopion kaupunginjohtajan viransijaisuutta hoitanut Jarmo Pirhonen nousi uudeksi kaupunginjohtajaksi tavalla, joka ei jättänyt sijaa jälkipuheille. Kaupunginvaltuusto antoi tukensa Pirhoselle ryhmien puheenjohtajien suulla yksimielisesti, ilman äänestystä tai keskustelua.

Kaikkien poliittisen ryhmien kerääntyminen kokoomuslaisen hakijan taakse on poikkeuksellista. Yhtenäinen luottamus osoittaa, että Pirhonen on hoitanut eläkkeelle jäävän Petteri Parosen tehtäviä vakuuttavasti. Parosen vuorotteluvapaasta tuli seuraajalle koeaika, jonka jälkeen johtajaa ei tarvinnut etsiä kissojen ja koirien kanssa.

Lopputulos selittää koko valintaprosessia, johon sisältyi tiedottamisen näkökulmasta erikoisia käänteitä. Kaupunginjohtajahausta vastaavalla ohjausryhmällä näyttää olleen tuntuma siitä, että pätevä ja sopiva henkilö on jo läsnä.

Pitäytyminen julkiseen hakumenettelyyn turvasi Pirhosen asemaa. Hänestä tuli ennakkosuosikki, kun suostumuksella mahdollisesti ilmaantuvat mustat hevoset suljettiin pois. Outo prosessi tuotti kuin tuottikin hyvän tuloksen, mikä ei tee tyhjäksi kritiikkiä, että tiedottamisen avoimuus jätti toivomisen varaa.

Pirhonen oli varma valinta, sillä entinen kaupunkiympäristön palvelualuejohtaja tuntee kaupungin läpikotaisin. Asiantuntemus ei hänen kohdallaan tarkoita harmaata virkamiesmäisyyttä. Pirhosta luonnehditaan energiseksi, aikaansaavaksi ja helposti lähestyttäväksi.

Valtakunnallinen mutta paikallisesti tuntematon nimi olisi ollut myös riski. Jatkuvuus ja vakaus kaupungin johdossa on ensisijaisen tärkeää, kun kun­tien tehtävät joutuvat lähivuosina murrokseen sote- ja maakuntauudistusten myötä. Pirhonen on jo toiminut avainroolissa huolehtimassa, että Kuopio kohtaa muutoksen oikeassa asennossa. Hänen kädenjälkensä näkyy voimakkaasti kasvuun suuntautuvissa tuoreissa strategiassa ja budjetissa. Niissä on otettu etunoja tuleviin uudistuksiin keskittämällä voimavaroja elinkeinojen edellytyksiin ja infrastruktuuriin.

Pirhonen astuu suuriin saappaisiin, sillä Parosen kaudella Kuopio teki kasvuharppauksen tietoisten päätösten ansiosta. Vajaa kymmenen vuotta sitten tehty linjaus yrityspohjan ja väestön kasvattamisesta näkyi muun muassa tuoreessa suurimpien kaupunkien elinvoimavertailussa. Kuopion elinvoimaisuus on kasvanut 2010-luvulla enemmän kuin millään muulla Suomen 20 suurimmasta kaupungista (Helsingin Sanomat 17.11.). Tahti täytyisi pitää vähintään samana kaupunkien välisessä kilpailussa työpaikoista ja asukkaista.

Uudessa strategiassa Kuopio tähtää hyvän elämän pääkaupungiksi vuoteen 2030 mennessä ja 200 000 asukkaan keskukseksi vuoteen 2040 mennessä. Askelia tavoitteita kohti otetaan tulevalla suunnitelmakaudella 2018–21, jolloin investoidaan vuosittain keskimäärin 87 miljoonalla eurolla. Kestävä kasvu edellyttää uusien työpaikkojen syntyä ja veropohjan vahvistumista, jotta hyvä kierre saa jatkoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Junttia vituttaa väärässä paikassa, nössöä ei ollenkaan

Eläinten hyväksikäyttö johtaa kulkutauteihin

Juntti käyttää väärässä paikassa

Monipaikkamaalainen kaupungissa

Korona muuttaa työelämän käytäntöjä

Poliisin toimintavalmius riippuu resursseista

Vaka vanha Matti Vanhanen

Suomalaisella matkailulla on näytön paikka

Neljä metriä on liian vähän, kun viuhtojia on paljon

Haaviston poliittista luottamusta koetellaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.