Kehitysmaa lähellämme

Olemme tottuneet ajattelemaan, että kehitysmaat ovat kaukana meiltä. Onhan Afrikkaan ja Aasiaan maantieteellisesti pitkä matka.

Ehkä meistä lama-aikanakin pullaa syövistä tuntuu epämieluiselta ajatus, että Suomikin on ollut kehitysmaa. Eikä siihen ole ajallisesti pitkää matkaa.

Päivänsankari J. V. Snellman toimi kehitysmaassa nimeltä Suomen suuriruhtinaskunta. Monien meikäläisten isovanhemmat tai eläkeikäisten vanhemmat syntyivät kehitysmaan olosuhteisiin.

MIKÄ sitten on kehitysmaan määritelmä?

"Kehitysmaa ei ole saavuttanut tiettyä yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystasoa, joka olisi tuonut mukanaan materiaalisesti korkean elintason. Tunnusomaisia piirteitä ovat alhainen bruttokansantuote, kansalaisten enemmistön vähäinen varallisuus, puutteellinen koulutustaso, etenkin heikko lukutaito, terveydenhuollon pulmat, erityisesti korkea lapsi- ja tautikuolleisuus sekä matala elinajanodote ja siitä seuraava suuri syntyvyys. Demokratiaa sekä siihen liittyvää vakaata poliittista ja oikeudellista yksilönoikeuksien, vapauden, tasa-arvon ja yhteiskuntaluottamuksen ilmapiiriä ei ole usein ole, tai se on varsin vakiintumatonta." (Wikipedia tietosanakirja)

PALJOLTI tällaiset olivat suomalaisten olosuhteet vain sata vuotta sitten. Kenties ainoa poikkeus kuvauksesta on, että lukutaito oli jo varsin yleistä. Kansanopetuksen oli alkanut kirkko edellyttämällä lukutaitoa rippikoulun läpäisemiseksi, mikä puolestaan oli ehto naimisiin pääsemiselle.

Tämä oli hyvä täky ja tehokas lukutaitoprojekti. Kiitos edistysmielisen keisari Aleksanterin kansakouluja alettiin perustaa jo 1800-luvun loppupuolella.

Vielä pitkälle 1900-luvulle Suomen maaseudulla ajaa koluutettiin puupyöräisillä kärreillä, joita veti hevonen. Siirtymä tästä teollistuneeksi hyvinvointivaltioksi pitänee hallussaan nopeuden maailmanennätystä.

KAIKEN eteenpäin menemisen ja hyvinvoinnin kohottamisen vauhdissa sattui kaikenlaista. Tuli vauhtisokeus. Roiskui, kun rapattiin.

Menneeseen aikaan liittyviin merkkeihin kuten rakennuksiin, huonekaluihin, esineisiin sekä kylä- ja kaupunkimaisemiin liitettiin mielikuvia ankeasta köyhyydestä ja hävettävästä vanhanaikaisuudesta. Uusi ja nykyaikainen sai tulla ja jyrätä tieltään vanhan.

Ja niin purettiin ja hävitettiin - kovin paljon, monen mielestä liian paljon.

PÄIVÄNSANKARI Snellman ajoi sivistyksen ja yhteiskunnallisen kehityksen asiaa monin tavoin. Hänen hengessään liikkuvan ei tarvitse hävetä eikä peittää sitä, mistä olemme tulleet.

Päinvastoin mennyt pitää tuntea, jotta voi elää tasapainoisesti ja terveellä itsetunnolla, muita polkematta.

Nykyisten kehitysmaiden olosuhteita voi yrittää parantaa esimerkiksi äänestämällä eurovaaleissa ehdokasta, jolla on sydäntä ja osaamista kehitysyhteistyön asioissa.

Kirjoittaja on lapinlahtelainen tietokirjailija.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.