Kenen asialla EU:ssa?

Valtakunnassa on viritelty keskustelua, kenen asialla Suomesta valitut kolmetoista europarlamentaarikkoa ovat unionin päättävissä elimissä. Asiaa on kysytty myös mepeiltä itseltään. Osa on sanonut ajavansa suomalaisten parasta, osa taas haluaa parantaa koko maailmaa ennen muuta tiukan ympäristölainsäädännön avulla.

Oma lukunsa on sitten perussuomalaisten Timo Soini, jonka tunnuslause on "missä EU, siellä ongelma". Ensitöikseen Soini on lähdössä neuvomaan irlantilaisia, että nämä torjuisivat kansanäänestyksessään unionin uuden peruskirjan, ns. Lissabonin sopimuksen, jolla 27 jäsenmaan yhteisön toiminta saataisiin nykyistä yhtenäisemmäksi.

Suoralla kansanvaalilla valitut mepit ovat periaatteessa tilivelvollisia vain valitsijoilleen, joten esimerkiksi Suomen hallituksella tai puolueilla ei ole suoranaista käskyvaltaa heidän tekemisiinsä tai tekemättä jättämisiinsä. Europarlamentti on järjestäytynyt omiksi poliittisiksi ryhmittymikseen, joilla on omat johtajansa ja paimentajansa.

Verrattuna Suomen eduskuntaan mepit saavat myös toimia varsin rauhassa julkisuudelta, sillä vain harvoilla tiedotusvälineillä on halua tai varaa pitää toimittajia Brysselissä tai Strasbourgissa, joissa parlamentti määräviikoin kokoontuu.

Muodollisesti ja juridisesti suomalaiset europarlamentaarikot voivat siis toimia hyvin itsenäisesti ja omien mieltymystensä mukaan. Hallitus ja eduskunta voivat esittää heille toiveita, joita ei ole kuitenkaan pakko noudattaa.

Joskus olisi hyvä tarkastella meppien toimenkuvaa myös valitsijain näkökulmasta. Silloin vältyttäisiin myös joutavalta jossittelulta ainakin täällä itäisessä Suomessa.

Kun savolaiset ja pohjoiskarjalaiset keskittivät ääniään viime kesäkuun vaaleissa varkautelaiselle Riikka Mannerille ja takasivat näin hänelle yllätyspaikan unionin vallan kammareissa, valintaperuste oli yksiselitteinen. Katsottiin, että EU-parlamentissa tarvitaan edustaja, joka toimii unionissa nimenomaan itäsuomalaisten edunvalvojana, yli puolen miljoonan ihmisen yhteisenä silmänä, korvana ja suuna.

Euroopan unionilla on oltava yhteisiä tavoitteita, se on itsestään selvää. Yhteistä päämäärää ei kuitenkaan saa toteuttaa tallomalla alueellisten vähemmistöjen etuja. Sen vuoksi EU-parlamentissa on oltava myös alueitten edustajia, jotka muistavat joka hetki, mistä syystä ja minkälaisin evästyksin heidät on sinne lähetetty.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.