Kerjäys keskellämme

Vierasmaalaiset kerjäläiset pysyvät keskellämme, vaikka se monen suomalaisen mieltä kaihertaakin. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi oman mietintönsä tunteita kuohuttavasta kerjäämisestä ja on asettunut sille kannalle, että nykyinen meno voi jatkua.

Työryhmän mielestä kerjäämisen ehdoton kieltäminen ja kriminalisointi johtaisi käytännössä vain siihen, että Suomeen tulleet kerjäläiset alkaisivat hankkia elantonsa muitten rikollisten keinojen avulla. Poliisilla on oikeus puuttua jo nykyistenkin lakien mukaan kerjäämiseen, mikäli se häiritsee ihmisten normaalia elämää.

Suurinta huolta ministeriön työryhmä kantaa kerjäläisten lapsista. Se muistuttaa kuntia, että lain velvoittama lastensuojelu koskee kaikkia lapsia ja siten myös ulkomailta kutsumatta tulleitten perheitten jälkikasvua. Kuntien on kustannettava huostaanotettujen lasten tilapäinen hoito ja etsittävä pitkän aikavälin ratkaisut yhdessä kerjäläisten kotimaan Suomessa olevan edustuston kanssa.

Työryhmän mietintö lähtee humaanilta, yleisinhimilliseltä pohjalta. Siitä huolimatta se saa tuskin taakseen Suomen kansan jakamatonta hyväksyntää.

Romaniasta tai muualta Keski-Euroopasta tulleille romaneille kerjääminen on elinkeino, mutta ei suomalaisille. Julkinen kerjääminen tuntuu suomalaisilta yhtäältä ihmisarvoa halventavalta ja toisaalta myös normaalin työnteon pakoilulta. Kumpaakaan ei pidetä suotavana.

Suomella itsellään on ollut satoja vuosia oma romanivähemmistönsä, joka on sitkeästi ylläpitänyt perinteistä elämänmuotoaan suomalaisen valtakulttuurin keskellä. 1970-luvulta lähtien romanien oloja on yritetty kohentaa joka suhteessa. On järjestetty koulutusta ja sen myötä ammatteja, on parannettu asunto-oloja, elvytetty romanien kieltä ja tehty yleistä mielipidemuokkausta kaikinpuolisen suvaitsevaisuuden lisäämiseksi.

Paljon on saatu aikaan Suomen romanien hyväksi, mutta enemmän on vielä tekemättä. Paljolti on kyse siitä, miten paljon Suomen valtio ja kunnat ovat valmiita antamaan vuosittain rahaa romanivähemmistön olojen parantamiseen.

Tiedetään, että yhteiskunnan tuki on ollut riittämätöntä. Sen sijaan Suomen valtio on joutunut rahoittamaan avokätisesti Keski-Euroopasta kutsumatta tulleita romaneja. Muutama vuosi sitten Slovakiasta saapuneista romaneista tuli todellinen maan vaiva, jota lennätettiin yhteiskunnan kustannuksella vuorotellen maasta toiseen. Jospa nekin miljoonat olisi voitu käyttää meidän omien romaniemme hyväksi...

Jo Slovakian romanien ongelmien yhteydessä todettiin, että Suomen lainsäädäntö on yksi unionin vapaamielisimmistä ja että sitä käytetään sen vuoksi myös häikäilemättä hyväksi. Samat kuviot ovat toistumassa nyt Romanian romanikerjäläisten kohdalla, jos sisäsaisianministeriön työryhmän esitykset saavat myös poliittisen siunauksen.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.