Kesä- ja talviajan vaikutuksia pitäisi tutkia laajasti

Euroopan komission ehdotus kellojen siirtelyn lopettamisesta osoittaa, että kansalaisaloitteella on todellista vaikutusvaltaa. Aloite erillisistä kesä- ja talviajoista luopumisesta sai alkunsa Suomessa. Se luovutettiin yli 70 000 allekirjoittajan voimin eduskunnalle viime vuoden kesäkuussa. Puolueet­ kiistelivät vain siitä, kuka kannattaa ehdotusta tarmokkaimmin. Aluksi näytti siltä, että EU-tason päätöstä edellyttävä hanke ei etene unionin elimissä. Keskiviikkona komissio kuitenkin antoi parlamentille ja Euroopan neuvostolle ehdotuksensa, ja puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti sen esiin puheessaan. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) iloitsi suomalaisten työvoitosta, jota niin ministerit kuin mepit olivat edistäneet.

Kansalaisten yksimielisyys kuitenkin päättyy seuraavassa vaiheessa, kun pitäisi päättää, jäädäänkö pysyvästi kesä- vai talviaikaan. Kysymys kiinnostaa ihmisiä paljon. EU-komis­sion aiheesta tekemään kyselyyn vastasi 5,6 miljoonaa EU-kansalaista, joista selvä enemmistö halusi pysyvää kesäaikaa. Suomessa oikeusministeriön otakantaa-sivusto kaatui, kun liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ilmoitti siellä käynnistyvästä kyselystä. Valtava huomio viittaa siihen, että kellonajan vakioiminen jakaa kansaa. Poliitikot erehtyivät, jos ajatus kulki niin, että tässäpä kerrankin aloite kaikkien mieleen.

Tuleva uudistus kertoo myös median voimasta. Kirjoittelu kellojen siirtelyn vahingollisuudesta kiihtyi muutamassa vuodessa. Kansalaiskeskustelussa on tuotu esiin sellaisiakin kantoja, että kahdesti vuosittain tehtävän viisarien siirron vaikutuksia liioitellaan, ja että molemmilla ajoilla on puolensa. Tämä näkemys on jo kokenut lopullisen tappion.

Toistaiseksi keskustelu kesä- ja talviajan haitoista ja hyödyistä on ollut pinnallista ja yksipuolista. Kun on vedottu tieteeseen, äänessä on Suomessa ollut lähes poikkeuksetta THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen. Hän on toistanut näkemystään, että kesäajasta on pelkästään haittaa ja talviajasta pelkästään hyötyä. Partonen perustaa mielipiteensä siihen, että pimeät illat ja valoisat aamut pitäisivät ihmisten sisäiset kellot parhaiten tahdissa. Partonen puhuu oman alansa eli unitutkimuksen meritoituneena tutkijana. On kuitenkin huomioitava, että valo ja pimeys vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin paljon laajemmin.

Esimerkiksi Tanskassa julkaistiin toissa vuonna tutkimus, jonka mukaan masennus lisääntyi syksyllä kellojen siirron jälkeen odotettua enemmän. Tiedetään, että pimeä aika aiheuttaa kaamosmasennusta ja muun muassa D-vitamiinin puutosta.

Aamuvuorotyötä tekeville koko vuoden kestävä talviaika merkitsisi pysyvää valoisan tunnin menetystä vapaa-ajalla. Talviajallakin on omat kannattajansa, jotka haluavat lisää valoa aamuihin. Eläkeläisille tai vapaille ammatinharjoittajille koko asialla ei ole suurta merkitystä, sillä he voivat tahdistaa vuorokautensa kuten haluavat. Kansalaisten kokemusta omasta hyvinvoinnistaan ei voida sivuuttaa päätöksessä, johti se kumpaan vaihtoehtoon tahansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.