Kesämökit tuovat työtä ja toimeentuloa

Suomi on tunnetusti tuhansien järvien maa. Näiden tuhansien järvien rannoille mahtuu elinkeino- ja työministeriön teettämän tuoreen selvityksen mukaan noin 580 000 vapaa-ajan asuntoa. Termi on parempi kuin kesämökki, koska suurin osa varsinkin uusista vapaa-ajan käyttöön rakennetuista taloista on varustetasoltaan normaalin omakotitalon luokkaa. Tällaisissa asunnoissa asutaan myös muulloin kuin kesällä. Toki monille suomalaisille edelleen riittää kesämökki, jossa ei ole esimerkiksi sähköä ja sen tuomia mukavuuksia.

Vapaa-ajan asumisen taloudelliset vaikutukset ovat elinkeino- ja työministeriön selvityksen mukaan huomattavasti suuremmat kuin aikaisemmin arvioitu. Tilastokeskus arvioi vuonna 2008 tekemässään kesämökkibarometrissa, että vapaa-ajan asumiseen käytetään Suomessa 4,5 miljardia euroa vuodessa. Nyt valmistuneen selvityksen mukaan summa on kuitenkin peräti 7,4 miljardia euroa.

Kerrannaisvaikutuksineen vapaa-ajan asuminen työllistää noin 90 000 ihmistä, eniten päivittäistavarakaupoissa (26 700 ihmistä). Lähes yhtä paljon työllistää vapaa-ajan asuntojen rakentaminen ja korjaaminen (25 500).

Rahaa virtaa kaikkiin Suomen maakuntiin. Varsinais-Suomi saa kiittää kaunista saaristoaan siitä, että se hyötyy maakunnista eniten. Hyväksi kakkoseksi yltää kuitenkin Etelä-Savo, jonka potti on 728 miljoonaa euroa vuosittain. Kyse on todella merkittävästi asiasta, sillä Etelä-Savon bruttokansantuote on vuodessa vain hivenen yli 4 miljardia euroa. Reilusti yli 10 prosenttia maakunnan leipomasta kakusta on vapaa-ajan asumisen ansiota.

Etelä-Savossa vapaa-ajan asuntoja on lähes 46 000, kun niitä Pohjois-Savossa on vain noin 31 000. Se on syy, miksi Pohjois-Savon taloudellinen hyöty vapaa-ajan asumisesta on Etelä-Savoa selvästi pienempi eli 401 miljoonaa euroa.

Ero selittyy suurelta osin maantieteellä. Matkaa Etelä-Savoon on Etelä-Suomen suurista asutuskeskuksista vähemmän kuin Pohjois-Savoon. Kaksi tuntia pitempi ajomatka pääkaupunkiseudulta vaikuttaa, kun mieluista rakennuspaikkaa haeskellaan.

Paljon vaikeampi on arvioida, miten paljon eroon vaikuttavat kaavoitus ja tarjolla olevat sopivat tontit. Rantaviivaa ja kaavoitettuja tontteja Etelä-Savossa riittää yhä jopa vuosikymmeniksi, vaikka vapaa-ajan asuntojen määrä onkin suuri. Pohjois-Savossa tilaa kasvulle on vielä enemmän. Se pitäisi järkevällä kaavoituksella ja muilla toimenpiteillä hyödyntää nykyistä paremmin.

Tavoite ei tietenkään voi olla se, että maaseutua kehitetään pelkästään vapaa-ajan asumisen ehdoilla. Elinkeino- ja työministeriön selvitys kuitenkin todistaa, että mökkiläiset tuovat leipää ja toimeentuloa maaseudulla vakinaisesti asuville. Väheksyä ei sovi sitäkään, että lisääntyvä etätyö ja ihmisten eläköityminen mahdollistavat vapaa-ajan asuntojen muuttumisen aikaa myöten myös pysyviksi asunnoiksi. Sekin lisää kuntien verotuloja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.