Kesämökkeilyä

On taas se aika vuodesta, jolloin valon lisääntymisen seurauksena serotoniinieritys aivoissa kasvaa ja ihmiset heräävät talvihorroksesta. Mielialan muutoksen yhtenä näkyvänä merkkinä aletaan hoitaa kotipihoja sekä kunnostaa kesä- tai siirtolapuutarhamökkejä kesäkuntoon.

Taajama-asukkaalle omakotitalon pihatyöt ovat välttämättömiä - ei ainoastaan omasta halusta, vaan myös naapurien ja kunnan odotusten ja vaatimusten nojalla. Ainakin vähäisin eli lehtien haravointi, pensasaidan leikkaus ja mahdollisesti vielä pienen kukkamaan hoito on tehtävä. Mutta kesämökillä ja siirtolapuutarhassa on puuhaa kotipihan hoitoa enemmän.

Kesämökkibarometrin mukaan Suomessa on liki puoli miljoonaa kesämökkiä, joista kolmannes soveltuu ympärivuotiseen käyttöön.

Kesämökki on meille suomalaisille jotain aivan erikoista. Poiketen ainakin itänaapureistamme, jotka myös ovat mökki- tai paremmin sanoen datakansaa, meillä kesämökin ajatellaan olevan rannalla tai ainakin sen tuntumassa. Näinhän ei suurimmassa osassa Eurooppaa ole.

Koska suurin osa suomalaisista on korkeintaan toisen tai kolmannen polven kaupunkilaisia, on meillä kaikilla jonkinasteinen suhde maaseutuun. Monilla kesämökki on joko entinen kotitalo tai ainakin suvun maille rakennettu. Sikisipä mökkiin on erityinen emotionaalinen suhde. Se edustaa yhteyttä menneitten polvien historiaan, luonnonläheisyyttä, yksinkertaisuutta ja pienimuotoista elämäntapaa.

Mökki lämmitetään usein puilla, mutta joka toisessa mökissä on myös suora sähkölämmitys.

Yhdeksässä mökistä kymmenestä lämmönlähteenä on takka tai uuni. Polttopuiden sahauksella ja halkomisella kesämökkiläinen saa kaupunkielämässä puuttuvaa liikuntaa - ja muistuman menneiden sukupolvin raadannasta.

Kierrätyksen ideaa toteutetaan maalla kompostoinnilla. Tästä rakentuu mielikuva ekologisesta ja yksinkertaisesta elämäntavasta, mutta tosiasiassa useimmat kesämökin haltijat ovat varustaneet kesäpaikkansa samoilla mukavuuksilla kuin taajama-asuntonsa.

Mökillä pauhaa televisio ja ulkona radio omaksi iloksi ja naapurien harmiksi. Kun mukaan lasketaan taajamasta omalla autolla maalle taitettu matka, niin mökkeilijän ekologinen jalanjälki voi muodostua taajamassa asuvaa suuremmaksi.

Mikäli kesämökki ei olekaan perheen kotitilan kyljessä, on se kuitenkin mitä todennäköisimmin rannalla, jossa kummankin puolen rajanaapurina on toiset kesämökkeilijät.

Heillä puolestaan on samanlainen yhteys maaseutuun ja nostalgiset odotukset kesänvietosta. Vastapainona työympäristön ja taajaman asettamille vaatimuksille kesäpaikassa on lupa olla rennommin. Siellä ei tarvita pukua vaan risat ja vanhat vaatteet ovat sallittuja kauppareissuja myöten.

Paikalliset asukkaat eivät ole moisesta millänsäkään, vaan ennemminkin päinvastoin - maalla kun ei ole tapana hienostella.

Kesämökki ja vapaamuotoinen pukeutuminen luo meille illuusion, että voisimme muka palata elämään esi-isiemme tavoin luonnonläheistä elämää omavaraistaloudessa viljellen juurekset, metsästäen, kalastaen ja luonnosta marjoja ja sieniä keräillen.

Se on suurimmalle osalle työssä käyvistä vain potentiaalinen, mutta ei realistinen mahdollisuus, joka herää joka kevät aina uudestaan serotoniinin erityksen kasvaessa.

Kirjoittaja on Suomen ortodoksisen kirkon Joensuun piispa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.