Keskittäjät

Maan nykyinen hallitus hamuaa moneen suuntaan, mutta yksi linja sillä on selkeä ja horjumaton: keskittäminen suuriin yksiköihin.

Olipa kysymys terveydenhuollosta, kunnista, valtionhallinnosta, teknologian kehittämisestä, tieteenteosta tai terveydenhuollosta, ne on keskitettävä. Jopa keskusta on suurelta osin karistanut harteiltaan entisen kivijalkansa hajasijoittamisen.

Ajan esimerkki on "huippuyliopisto".

Maailman huippuyliopistojen (joista yksikään ei ole itse sellaiseksi julistautunut) kyky luoda uutta perustuu pitkälti tutkijan vapauteen ja pieniin yksiköihin, mutta Suomen hallitus uskoo suureen ja säänneltyyn, ennalta määriteltyihin tilaustutkimuksiin. Tilaaja tilaa haluamaansa, yleensä sellaista, josta on suhteellisen välitöntä hyötyä. Syntyy tuote- ja prosessikehittelyä, ei innovaatioita.

Toinen esimerkki keskittämisstrategiasta on Merentutkimuslaitos, joka lopetetaan.

Lopettamispäätös tehtiin sellaisella historiallisella hetkellä, jolloin ilmaston ylikuumenemisen uhka on suurempi kuin ehkä koskaan kirjoitetun historian aikana. Ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä merentutkimuksen rooli on keskeinen. Myös ympäristön tilan muutoksen ymmärtäminen laajemminkin tarvitsee merentutkimusta ja erityinen vastuu Suomella on seurata, mitä Itämeressä tapahtuu.

No, eihän Merentutkimuslaitosta lopeteta. Ei niin, se pilkotaan ja osat keskitetään suurempien yksiköiden yhteyteen, Ilmatieteen laitokseen ja Suomen ympäristökeskukseen, joiden tehtävät painottuvat toisin.

Keskittämisinnolta ei mikään ole suojassa. Edellinen kehitysyhteistyöministeri halusi kovasti tehostaa kehitysyhteistyötä keskittämällä sen harvoihin yhteistyömaihin ja kahdenvälisen yhteistyön maita karsittiin. Samalla karsiutui suuri osa Suomen kaikkein kiinnostavimmista kehitysyhteistyöhankkeista.

Melkein kaikki teknologian kehittämiseen tarkoitetut julkiset varat on keskitetty muutamalle suurelle yritykselle. Monet vihreät kannattavat pääkaupunkiseudun kaupungeista muodostettavaa yhtä metropolia. Surullisenkuuluisa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on jo olemassa.

Elämme byrokraattien vihonviimeistä aikakautta. Hallinnollinen näkökulma on syrjäyttänyt muut arviot ja tavoitteet.

Tärkeimmäksi on noussut halu virtaviivaistaa ministeriöt ja muut hallintoelimet - eli kasata yhä suurempi joukko asioita yhden katon alle, määritellä samaan hallinnonalaan kuuluvaksi.

Yhteistyö eri organisaatioiden kesken ei ilmeisesti enää ole mahdollista, vaan organisaatiot on yhdistettävä.

Alati muuttuvassa maailmassa kuitenkin kaivataan yhä enemmän joustavuutta ja ketteryyttä ja onkin perin kummallista, että Suomeen muodostetaan yhä mammuttimaisempia rakennelmia asioita hoitamaan.

Mitä suurempi organisaatio on, sitä enemmän se tarvitsee byrokratiaa - hallintoa - ja sääntöjä ollakseen läpinäkyvä ja toimiakseen ennustettavasti. Mitä säännellympää toiminta on, sitä jäykemmäksi se helposti muuttuu.

Huiput ja me muutkin tavan tallaajat tarvitsemme vapautemme - ja sitä voivat tarjota pienet ja joustavat yksiköt.

Kirjoittaja on pienen kekseliään yrityksen toimitusjohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.