Keskittämisasetus antaa tilaa vaarallisille tulkinnoille

Lähtökohtaisesti lainsäätäjät yrittävät tehdä äänestäjilleen hyvää ja olla kaukaa viisaita, mutta käytäntö on osoittanut, että aina se ei onnistu. Hyvä tarkoitus kääntyy pahimmillaan itseään vastaan. Ikävä esimerkki on valtioneuvoston viime vuonna säätämä asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä eli niin sanottu keskittämisasetus.

Asetuksen tavoite on taata erikoissairaanhoidon potilaille turvallinen ja laadukas hoito myös silloin, kun kyse on harvinaisesta ja erittäin vaativia toimenpiteitä edellyttävästä sairaudesta. Tyypillisesti kirurgian alalla toistot tuovat tehoa. Mitä enemmän kirurgi leikkaa, sitä paremmin hän suoriutuu työstään. Leikkaukset sujuvat nopeammin ja laadukkaammin, kun kirurgilla on hyvä rutiini.

Keskittämisasetuksen kuudes pykälä on se kohta, johon kohdistuu eniten intohimoja. Pykälän mukaan ”tulee viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan koota vaativat leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 200 kappaletta vuodessa”. Erityisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on ollut nurkkapatrioottista ajattelua, että olisi keskittämisasetuksen hengen mukaista siirtää Jyväskylään muutamien harvinaisimpien syöpien leikkaushoitoa ja gastrokirurgiaa osaamistason perusteella (Savon Sanomat 7.9.).

Kiistanalaisen pykälän maininta erityisistä syistä ei saa tarkoittaa sitä, että vuosikymmenten työtä KYSin organisaatio-osaamisen rakentamiseksi alettaisiin murentaa esimerkiksi yksittäisen kirurgin osaamisen perusteella, oli osaaminen miten korkeatasoista tahansa. Organisaatio-osaaminen on palapeli, jossa pitää olla kaikki palaset paikoillaan kuten ne nyt ovat. Lääketieteellistä syytä joidenkin leikkaushoitojen keskittämiseksi yksin Jyväskylään ei ole.

Pykälää ei pidä lukea kuin piru Raamattua, vaikka asetus antaakin tilaa vaarallisille tulkinnoille ja nimenomaan potilasturvallisuutta vaarantaville tulkinnoille. Olisi osaoptimointia keskittää tietyntyyppisten syöpien leikkaushoito vaikka Jyväskylään niin, että vastaavat kirurgiset operaatiot lopetettaisiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Esimerkiksi leikkaushoidon komplikaatiotilanteissa KYSin vahvuus on, että erikoislääkäreiden päivystysrinki on jatkuvassa valmiudessa kuten yliopistosairaalassa kuuluukin olla. Se on potilaidenkin etu. On lisäksi huomattava, että yliopistosairaaloiden asema on turvattu erikoissairaanhoitolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Linjaus varmistaa potilaiden hoidon laadun ja turvaa lääkärikoulutuksen tason.

KYS on ollut sovinnollinen ja ehdotuksissaan rakentava. KYSissä uskotaan, että sairaaloiden keskinäisestä työnjaosta on mahdollista sopia järkevästi keskittämisasetuksen estämättä. Se merkitsisi eräänlaista satelliittimallia, jonka mukaan lääkärit liikkuisivat kahden sairaalan välillä. Perjantaisen kokouksen perusteella vaikuttaa lupaavasti siltä, että niin voi myös jatkossa tapahtua.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Miksi päätöksenteko on niin vaikeaa?

Isot maalit jäävät tekemättä

Metsäkeskustelun on parasta nojata tutkimustietoon

Väestöennusteet vaikuttavat kaikkeen politiikkaan

Kysy, auta, luota - äläkä laula kuorossa

Työtä tekijöille on tarjolla

Sisäministeri ansaitsee nyt kiitoksen toiminnastaan

Huuhkajat näyttää mallia menestyksestä

Kiistellyt muistomerkit

Kaikki on perimmältään vielä auki brexitin suhteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.