Keskittyvä ja autioituva Savo

Kevään eduskuntavaaleissa äänestetään ensi kertaa Savo-Karjalan vaalipiirin ehdokkaita. Tarkistetun väestötilanteen johdosta se saa yhden paikan lisää, joten kansanedustajia valitaan 16.

Savo-Karjalassa ei ole syytä luovuttaa, vaikka väkeä valuu Etelä-Suomeen.

Kuopiolla ja Joensuulla on Itä-Suomen yliopisto, mutta ei se Itä-Suomea pelasta.

Tarvitaan investointeja, joskin juuri niistä on Pohjois-Savon liiton aluekehityspäällikön Jari Jääskeläisen mukaan puute. Hän on puhunut muun muassa puun biojalostuksen, tuottavuuden noston, uusien kasvualojen ja perusinfran puolesta.

Toistaiseksi Pohjois-Savo pärjää etenkin väestömittarilla. Se on yksi viidestä muuttovoittoa saavasta maakunnasta ja saattaa saavuttaa parhaan väestökasvunsa kolmeen vuosikymmeneen.

Tilastokeskuksessa on aika herätä, koska sen laatima trendiennuste kulkee alaviistoon vuoteen 2020. Mistä moinen synkistely, vaikka Pohjois- Savon väestö kääntyi nousuun neljä vuotta sitten? Trendiennustetta tuijotetaan ministeriöissä, mikä uhkaa heikentää Pohjois-Savon asemaa muihin nähden.

Maakunnalle kävisi kalpaten ilman kasvavaa Kuopiota. Kaupunkiin keskittyneet työ- ja opiskelupaikat ovat isoja magneetteja. Tosin Kuopiosta muutetaan vielä suurempiin keskuksiin samoista syistä.

Kuopio on saanut yli puolet muuttovoitostaan maakunnan ulkopuolelta.

Investoinnit ovat alkaneet kantaa hedelmää. Kaupungin yrityspalvelu on muistuttanut muun muassa asuin- ja yritystonttien kaavoituksen tärkeydestä.

Kuopiota voidaan markkinoida Nilsiän Tahkon matkailukeskuksen lomapalveluilla eli kuntaliitoksesta oli selvästi hyötyä.

Tutkimusyritys Innolinkin kyselyssä suosituimmat asuinpaikkakunnat olivat Turun naapuri Kaarina, Tampere, sen naapuri Ylöjärvi ja Helsinki. Kuopio oli viides eli isoista kaupungeista kolmas.

Vähiten suosituista Mikkeli oli viides ja Jyväskylä yhdeksäs.

Lomakuntavertailussa Kuopio hävisi niukasti Kuusamolle.

Jotakin suuntaa tuollainen kuntabarometri antaa. Siitä voi myös tulkita, että keskuskaupunkien viereisissä kehyskunnissa on hyvä asua.

Mutta napanuora on höltymässä, koska kehyskuntien muuttovoitot ovat alkaneet vähentyä.

Omakotitalo omine pihoineen ei ole nuorille perheille enää niin tärkeä kuin ennen. Yhä useampi haluaa asua keskellä kaupunkia, jossa on kävelyetäisyys harrastuksiin ja palveluihin. Ihmisiä ja kaupungin hulinaa kaivataan – vaikka toki aina osa muuttaa maalle luonnon helmaan.

Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan maahan on muotoutumassa uudenlainen aluerakenne.

Etelään ja lounaaseen kehittyy vahva yhtenäinen työssäkäyntialue. Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun seudut kasvavat kaupunkiseutuina sekä lännessä puolestaan Vaasa ja Seinäjoki. Oulu on keskus pohjoisessa. Nämä alueet kykenevät imemään kasvua ja hyvinvointia.

Kasvualueilla kasvu jatkuu ja vaikeuksissa olevien alueiden ongelmat pahenevat.

Tulevissa vaaleissa puolueiden on otettava kantaa aluepolitiikkaan. Kuka tohtii luvata, että koko maa pidetään asuttuna? Mitä sillä ylipäätään tarkoitetaan?

Muinaisen maalaisliiton retoriikka ei ole toiminut aikoihin.

Kysyä voi, mitä Itä-Suomi saa seuraavan hallituksen ohjelmassa? Aikooko se kiihdyttää autioitumista esimerkiksi pienten lukioiden lakkauttamisella? Nykyinen hallitus on päättänyt rahoituksen leikkaamisesta. Kaikilla perheillä ei ole varaa kustantaa lapsensa asumista kaukana opiskelupaikkakunnalla.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.