Keskuspankilla ei ollut lamapelkoon uusia lääkkeitä

Markkinat pettyivät Euroopan keskuspankin varovaisiksi jääneisiin elvytysuutisiin, joten euro heikkeni ja osakekurssit laskivat. Markkinoilta puuttuu luottamus, että vanhat lääkkeet auttaisivat talout-
ta nousuun. EKP alkaa ostaa markkinoilta arvopapereita 20 miljardin euron arvosta niin pitkään kuin sitä pidetään tarpeellisena ja liikepankkien talletuskorko putoaa –0,4 prosentista –0,5 prosenttiin.

EKP:n neuvoston kokoukseen torstaina kohdistui poikkeuksellisen paljon odotuksia, koska markkinoilla on ollut kasvavaa epävarmuutta Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan käänteiden ja hallitsemattoman brexitin pelon vuoksi sekä ennen kaikkea siksi, että ensimmäisiä vakavia enteitä suhdanteen nopeasta kylmenemisestä on nähty. EKP:lta odotettiin sinkoa, mutta tulikin vain nallipyssy.

Etukäteisspekulaatioissa keskuspankilta vaadittiin jopa helikopterirahaa, joka olisi ollut todella uusi tapa yrittää piristää taloutta ja saada inflaatiovauhti hieman kiihtymään. Se tarkoittaisi, että keskuspankki antaisi rahaa suoraan euroalueen kansalaisille.

Analyytikkoarvioiden mukaan korot saattavat pysyä matalina jopa vuosikymmeniä.

EKP:n valitsemassa elvytyspolitiikassa on vaaransa. Kun valtionlainojen korot ovat matalia, houkutus velkaantumiseen rakenteellisten uudistusten sijasta kasvaa, kuten saksalaisen Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer sanoo. Hän myös aprikoi odotusten pitkästä matalien korkojen ajasta johtavan arvopapereiden hintojen nousuun, ja siten kuplien muodostumisen uhka kasvaa (Kauppalehti 12.9.).

Torstainen kokous oli toiseksi viimeinen pääjohtaja Mario Draghille (kuvassa). Hän aloitti tehtävässään vuonna 2011 keskellä euroalueen kriisiä. Markkinoilla muistetaan yhä hänen puheensa vuodelta 2012. Silloin hänen lausumansa pysäytti eurokriisin: EKP on valmis tekemään kaiken, mitä tarvitaan euron puolesta.

Samassa puheessa Draghi vertasi euroa kimalaiseen, joka lentää, vaikka sen ei pitäisi pystyä siihen. Hän lupasi euron muuttuvan kimalaisesta mehiläiseksi, mutta niin ei käynyt, vaikka talous lähtikin hetkeksi kasvuun 2013. Sen jälkeen EKP on pitänyt euroaluetta elossa elvytyksellä.

On hyvä kysymys, miksi elvytystoimet eivät auta. Yhdeksi selitykseksi on tarjottu alhaista tuottavuutta. Se ei kuitenkaan selitä sitä pääjohtaja Draghinkin mainitsemaa ilmiötä, että palkankorotukset välittyvät inflaatioon tavanomaista hitaammin. Ilmiötä voisi selittää yleinen epävarmuus: perheet säästävät minkä ehtivät eivätkä kuluta toivotulla tavalla.

Harmaantuvien eurooppalaisten ei ole pakko kuluttaa, vaan ikääntyvä väestö tulee toimeen halutessaan hyvinkin vähällä. Ei siis synny luontaisesti sellaista kysyntää, joka johtaisi investointeihin. Siksikin EKP:n elvytystoimet uhkaavat jäädä tussahdukseksi.

Asuntovelallisille matalien korkojen kauden jatkuminen on tietysti mieluisaa. Matalat korot suosivat myös kaikkia niitä asuntosijoittajia, jotka ovat keinotelleet taloyhtiölainoilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.