Keskusta romahti tasaiseen keskisuurten joukkoon

Eduskuntavaalien kuudesta suurimmasta puolueesta viisi voi pitää itseään näkökulmasta riippuen vaalivoittajana, mutta yksi ei voi. Keskustan vaalitappio ja romahdus suurimman puolueen ja päähallituspuolueen paikalta oli historiallinen. Keskusta oli menossa kohti puolueen heikointa ääniosuutta vuoden 1917 vaalien jälkeen. Tulos johtaa paineisiin tehdä vaihdoksia puolueen johdossa, etenkin kun puheenjohtaja Juha Sipilä on ilmaissut noudattavansa periaatetta tulos tai ulos.

Puoluekentän odotettu pirstaloituminen näkyi siten, ettei yksikään puolueista yltänyt lähellekään 20 prosentin ääniosuutta. SDP oli pitämässä gallupien ennakoiman suurimman puolueen aseman vain niukasti. Loppusuoralla laskenut kannatus oli verraten vaatimaton pääoppositiopuolueelle porvarihallituskauden jälkeen. Kokoomus kamppaili tiukasti kakkostilasta tehden omista lähtökohdistaan kelpo tuloksen. Kokoomus säilytti hallitusvastuusta huolimatta asemiaan ja paransi reilusti suhteessa mielipidetiedusteluihin.

Tasaisessa rintamassa mitalin väristä kisanneiden perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuuluu vaalien suuriin voittajiin. Kannatuksen nousu aivan vuoden 2015 eduskuntavaalien tuntumaan oli saavutus sinänsä vuoden 2017 hajoamisen jälkeen. Erityisesti viimeisten kuukausien kiri oli huima. Toiveet tai pelot perussuomalaisista suurimpana puolueena olivat lopulta lähellä toteutumista. Gallupit ennakoivat puolueen menestyksen tällä kertaa melko luotettavasti.

Perussuomalaisista kaksi vuotta sitten irronnut Sininen tulevaisuus ei ollut ylittämässä äänikynnystä missään vaalipiirissä ja oli tippumassa eduskunnasta. Lyhytikäiseksi jäävässä puolueessa käynnistyy loppuselvitys, jonka jälkeen osa tunnetuimmista hahmoista voi alkaa hakea uutta poliittista kotia. Sinisten potentiaalista konservatiivista kannatusta on voinut valua vielä loppumetreillä kristillisdemokraatteihin, joka oli kasvattamassa ääniosuuttaan.

Vihervasemmisto-oppositio eteni kokonaisuutena. Vihreätrikkoivat eduskuntavaaleissa historiallisesti ensi kertaa kymmenen prosentin kannatusrajan. Puolue onnistui puheenjohtaja Pekka Haaviston johdolla katkaisemaan tämän edeltäjän Touko Aallon kaudella alkaneen kannatusluisun. Myös Vasemmistoliitto paransi neljän vuoden takaisesta ja nousi paikoissa lähelle vihreitä.

Hallitusneuvotteluista on ennakoitu vaikeita. Vaalitulos selkeyttää asetelmia siltä osin, että keskusta ja perussuomalaiset jäänevät oppositioon. Vaikka kaikki vihervasemmistopuolueet lisäsivät kannatustaan, niiden yhteispaikkamäärä ei kuitenkaan aivan yllä punavihreään enemmistöhallitukseen edes RKP:n kanssa. Sinipunavihreästä hallituksesta päästäneen neuvottelemaan SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden rungolla. Jos SDP haluaa mukaan Vasemmistoliiton, toivonee kokoomus tuekseen kristillisdemokraatteja. Oppositiosta irti haluava RKP on valmis kaikkiin vaihtoehtoihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.